Vaaleanpunaisin ajatuksin

Itsenäisyyspäivän merkeissä

2012-01-31T18:31:00.000+02:00

Vuonna 2010 kävimme katsomassa kaupungin järjestämää ilotulitusta tuulisessa, lumituiskuisessa pakkassäässä. Pokkarilla tuli otettua joitain kuvia ja muutama niistä pääsi tähän leiskaan. Leiskaan, joka tuli tehtyä harvinaisen nopeasti, siis minulle, noin puolessatoista tunnissa. Ilman suurempia ennakkosuunnitteluja teippiä sivuun, kuvat päälle, vähän koristeita ja tekstiä. Otsikkoon vähän väriä, niin ei jää sivu niin kovin mustaksi.

Sannika jo kertoikin tykästyneensä noihin kapeisiin teippeihin tekstin alla. Ja totta se on, niin helppoa ja väreissä kun löytyy niin varmasti saisi toimimaan leiskassa kuin leiskassa. Pitänee tutkailla Teippitarhan sivuja ja miettiä tarviiko niitä oikeasti.... (pitäähän sitä nyt näön vuoksi edes olla pohtivinaan)

Ja muistakaahan, Hervannan vapaa-aikakeskuksella skräpätään sunnuntaina 12.2 klo 10-17 välisenä aikana, toisen kerroksen tilassa 222.

Elliksen blogi jo 5 vuotta!

2012-01-16T17:36:00.000+02:00

kyllä aika kuluu, viisikin vuotta on taaksepäin katsottuna melko pitkä aika. En voi vannoa olleeni ihan alusta asti lukija, mutta melko alusta kuitenkin. Elliksen blogi täyttää siis 5 vuotta!! Onnea sinne päin.

Juhlan kunniaksi siellä arvotaan. Ja minä osallistun.

Viikko, eikun puoli vuotta, elämästä

2012-01-12T22:39:00.000+02:00

Inspiroidu haaste nro 193 antoi tällä kertaa vapauden tutkailla omaa kalenteria, vanhaa sellaista ja taltioimaan sieltä jotain leiskaan. Itse päädyin vuoden 2011 kalenterin lopussa olleeseen vuosisuunnitelma-aukeamaan, jota tuli täytettyä ennen kuin tämän vuoden kalenteri tuli postissa.

Kevyillä koristeilla taas mennään. Ja itse asiassa melko vanhalla kuvallakin...

Niin ja Tampereella, Hervannassa, skräpätään taas sunnuntaina 12.2 klo 10-17 kakkoskerroksen tilassa 222. Lisätietoja löytyy täältä, vanhasta postauksesta. Viime sunnuntaina meitä oli paikalla noin 10 henkeä ja oli tosi hauska päivä. Laitan jossain vaiheessa (säälittävän) vähäisiä tuotoksia esille.

Hyvin vaivatonta

2012-01-01T22:12:00.001+02:00

Inspiroida haaste nro 192 kehotti siirtymään höyhensaarille. Ja näin minä tein.

Tiedän että minulla on jossain höyheniä, niitä olisin tuohon alareunaan halunnut laittaa. Mutta kun ei löytynyt, niin noilla lehdillä mennään. Jos ja kun ne höyhenet löydän, niin ehkä vaihdan nuo sitten pois.

Tässä, kuten toissapäivänä tehdyssä Lentokone-leiskassakin, olen käyttänyt Sassafras-paketeissa tulleita materiaaleja. Minä, kuten moni muukin tilasin kaksi pakettia kotiinkuljetettuna tuossa loppusyksystä ja joulukuussa paketit sitten tulivat. Kaikenlaista kivaa niissä on, joten jokunen muukin leiska saattaa materiaaleista syntyä =)

Ja nyt, hyvää yötä!

Ps. ja muistakaahan laittaa kalentereihin Tampereen skräppäystapaaminen sunnuntaina 8.1.2012. Lisätietoja täältä!

Meidän perhe

2011-12-31T13:53:00.000+02:00

Edelliseen postaukseen viitaten yksi aiemmin tehty sivu. Se on tehty materiaalihaasteena Skräppäyskurssilla nyt alkutalvesta. Materiaalit oli suku- ja perheaiheisia, niin oli helppo päättää mistä kuvasta leiskan tekee.

Annettujen materiaalien lisäksi sai käyttää yhtä vapaavalintaista yksiväristä kartonkia. Itse käytin siis vaaleanpunaista lisämateriaalia, joka on itseasiassa tapettia. Avaimen ja lukon suihkaisin Glimmer mistillä ja kuvakulmakin on maalattu useammalla värillä. Höyheniä en aikaisemmin ole skräppäyksessä käyttänytkään, mutta kai ne ihan hyvin tähän sopii.

Harrastusten siivittämänä uuteen vuoteen

2011-12-30T22:24:00.004+02:00

Uusi vuosi lähestyy. Taas. Kohta 365 päivää eletty tätä vuotta. Aika tehdä tilinpitoa kuluneesta ja miettiä tavoitteita tulevaan. Ja siis nyt täällä blogissa kiinnostaa skräppäystavoitteet, joita toki aina tähän aikaan on.

Päättyvän vuoden tavoitteet eivät toteutuneet. Mutta olen päättänyt olla itselleni armollinen; mitä sitten jos en saanut tehtyä 52 leiskaa! En kyllä ihan kaikkia ole laskenut, mutta ei niitä niin paljoa ole. Harmi sinänsä, koska oikeasti tykkään tästä harrastuksesta ja haluaisin tehdä enemmän. Omasta itsestähän se on kiinni ettei saa niin tehtyä...

Olen kyllä koko vuoden pitänyt Project Life-albumia. En kyllä ihan ole ajantasalla, mutta sekään ei haittaa. Kaikki kuvat on otettu, melkein, ja kaikki tekstit on kyllä kirjoitettu vaikkeivat ihan vielä albumissa olekaan.

Itse asiassa olen vähän jäänyt koukkuun valokuvien ottamiseen. Pakko saada vähintään yksi kuva päivässä. Ehkä ensi vuoden tavoitteena on rohkeammin kuvata mm. julkisilla paikoilla ja niin ikuistaa sitäkin osaa arjesta. Nyt jo on ollut hauska katsella kesällä otettuja kuvia, joissa on mm. kaupan lähes tyhjä jäätelöallas, kun oli ollut niin lämmin viikonloppu.

Havahduin myös ennen joulua miettimään jälleen kerran miksi skräppään ja miksi kokoan PL-albumia vaikka meillä ei ole eikä tule lapsia. Kysymykseen havahdutti Beckyn blogissa, Feedback Fridayssa ollut kysymys. Oli oikeastaan aika hätkähdyttävä hetki kun rupesin miettimään, että tosiaan, kenelle minä oikeasti oman elämäni muistoja kokoan. Keskustelin siitä jopa kotona, niin paljon se jäi pohdituttamaan.

Vastaus ei ollut kummilapset eikä muut sukulaislapset, joita voisi kiinnostaa meidän elämä sitten 60 vuoden päästä kun meitä ei enää ole, vaan vastaus oli me itse. Meille minä kokoan meidän historiaa, meidän arjen pieniä asioita, joita ei oikeasti enää muista edes saman vuoden sisällä. Niin paljon olemme jo asioita tarkistaneet PL-kirjasta. Olenkin usein tuttavien keskuudessa kuvatessa kertonut pitäväni valokuva-päiväkirjaa, koska se kuvastaa Project Lifen periaatetta mielestäni melko hyvin.

Olen erittäin sinut lapsettomuuteni kanssa, mutta pakko myöntää että pohdinnoissa ehdin menemään myös lapsiin saakka. Oli huojentavaa keskustella aiheesta kotona ja ymmärtää jälleen kerran se tosiasia, että myös me kaksi muodostamme perheen ja meidän arki on tärkeää meille. Ei sen tarvitse olla tärkeää muille. Eikä arjen tärkeäksi tekemisessä tarvita lapsia. Miten ihanaa onkaan jo ensi vuonna katsoa mitä teimme tänä vuonna samaan aikaan.

Vähän meni aiheen sivusta, mutta ei anneta sen häiritä. Ensi vuodelle en aio tehdä mitään mieltä ylentäviä lupauksia, paitsti yhden. Lupaan skräpätä aina kun siltä tuntuu ja kun siihen on aikaa!

Ja tässä tämän illan aikaansaannos:

Niin, meillä ei bongata, ei suuremmin käytetä eikä ihastella lentokoneita, meillä tehdään sellaisia ja lennetään niillä.

Oikein hyvää, onnellista ja ennenkaikkea inspiroivaa vuotta 2012 kaikille!!

Hervannassa skräpätään

2011-12-24T21:27:00.000+02:00

Hei!

Oikein hyvää, rauhallista ja tunnelmallista joulun aikaa kaikille!! Täällä ollaan perinteisen jouluähkyn kourissa ja melko kilttinäkin ollaan pakettien määrästä päätellen oltu. Ihanaa!

Ja toinen hei, sain vihdoin varattua Hervannan vapaa-aikakeskuksesta tilan skräppääjille! Eli Hervannassa skräpätään sunnuntaina 8.1.2012 klo 10-17 välisenä aikana toisen keroksen tilassa 222. Piiiitkä aika edellisestä tapaamisesta Tampereella ja innolla odotan jo tätä. =)

Tampereen kaupunki on muuttanut tilojen vuokrauskäytäntöjä ja nykyään tilat maksavat 3 euroa tunnilta. Mutta olen siis tilan jokatapauksessa varannut eli tervetuloa, maksusta ei kannata välittää!! Viimeksi kun tapaaminen oli, paikalle mahtui hyvin 18 henkeä. Mitään ennakkoilmoittautumisia ei tarvita, paikalle saa tulla ja mennä miten omaan aikatauluun sopii. Sopu sijaa antaa =)

Perinteiseen tapaan tuon varmaan mukanani sekä veden- että kahvinkeittimen ja pientä purtavaa. Kaupat ovat lähellä niille jotka tarvitsevat ja toki omia eväitäkin saa tuoda.

Keväälle on suunnitelmissa pari muutakin tapaamisaikaa, mutta niitä en vielä ole varannut. Varaan ne kyllä mahdollisimman pian että saatte kalentereihin laitettua.

Tietoa saa välittää kavereille, kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Lehdestä bongattua

2011-12-12T17:36:00.000+02:00

... Tai itse asiassa puoliso bongasi =)

Ja siis Ilta-Sanomat, Nemi 12.12.2011.

Huhtikuussa skräpätään!

2011-12-01T13:28:00.001+02:00

Heti klo 12 ilmoittauduin IS12 tapahtumaan Laukaan Peurunka-kylpylähotelliin. Pöydän otin kahdeksi päiväksi, tottakai. Yhteenkään ulkomaiseen workshopiin en vielä ilmoittautunut, varmasti olisivat mielenkiintoisia, mutta jotenkin en nähnyt itseäni yhdelläkään niistä. Ja aikataulujakin pitää vähän miettiä, jos sunnuntaina on siinä viimeisessä, niin se päättyy vasta klo 20 ja kun on kuitenkin ajomatka kotiin, niin vähän myöhäiselle menee.

Mutta voihan sitä ajatella, että jos vielä päätän osallistua ja workshopeissa on tilaa niin sitten se on tarkoitettu!

Innolla jo odotan ja kaikenlaisia suunnitelmia kunnolla valmistautumisesta tällä kertaa pyörii päässä. Saa nähdä saanko suunnitelmia toteutettua. Mukavaa tulee aivan varmasti olemaan joka tapauksessa.

Mukaan vaan muutkin!!

Perjantai-illan ratoksi

2011-11-25T23:26:00.001+02:00

Viikko on tuntunut pitkältä vaikka ei ole vielä edes ohitse. Perjantai-illan ratoksi sain tehtyä leiskan tästä viikosta. Kuvat on aivan kaameita, ei hehkulampun valossa sisätilassa saa oikein kuvattua kunnollisia enää tähän aikaan vuorokaudesta. (Meillä on muuten varastossa lamppuja meidän valaisimeen, kun siinä on himmennin enkä vielä ole perehtynyt energiansäästölamppujen himmennin ominaisuuksin...)

Niin, tämä viikko on ollut hektinen. Kiirusta on pitänyt niin töissä kuin kotonakin ja halusin tallentaa palan arkea. Tähän arkeen kyllä kuuluu melkein kokonaan työkuvioita...

Tarkoitus oli että sivussa olisi ollut myös järjestön väriä, mutta jotenkin se ei enää mahtunut mukaan. Nyt mennnään tuollaisella punaisella ja vihreällä.

Todella helppoa ja nopeata, suurella osin Tampereen Kädentaidot messuilta ostetuilla materiaaleilla. Puolisolta sain ystävällisesti ensi vuoden järjestön lähettämän kalenterin käyttöön, niin kalenterin sivuja voi mahdollisesti käyttää muutoinkin.

Onhan kaikki huomanneet Suomeeen, Pirkkalaan rantautuneen Teippitarhan, joka on kyllä ennemmin teippitaivas. Aivan ihania washiteippejä skrpäppäykseen ja muuhunkin.

Hei, ostetaanko meillekin soutuvene?

2011-10-29T21:18:00.002+03:00

... Kuulin kun näytin kotona skräppikurssilla tehdyn soutuvene-leiskan. Olisi pitänyt tekstiin kirjoittaa, että ei, silti en halua omaa soutuvenettä, mulle riittää että saan katsella muiden veneitä.

Kurssikerran aiheena oli huovan käyttö. Ja tämä tyttö meni siitä ali mistä aita on oikeastaan jo rikki, koska käytin valmiita huopakukkia sekä huopakirjaimia. Kaunista ja ah' niin helppoa.

Taas on kuvattu tosi vinoon, mutta koitetaan kestää. Kyllä mä joskus vielä yritän opetella käyttään tuota kuvankäsittelyohjelmaa...

Sivussa on tuttuja, helppoja elementtejä, mutta täytyy kyllä myöntää että käytin apuna jotain vanhaa pagemapsia (sen kirjan mukana tulleista korteista). Vähän on tyhjää tuossa yläosassa, mutta tällä mennään.

Mutta tuo aihe oli kyllä pakko ikuistaa. Nämä kuvat oli nyt viimeisimmät mitä löyty, mutta mulla on koneella melko paljon kuvia juurikin tuosta samaisesta "satama-alueesta", kuvattu eri vuodenaikoina ja paljon juuri kesällä.

Soutuveneet on aivan ihania! Mä niin tykkään niistä. Onko kukaan muu huomannut =)

Epäonnistumisenpäivä

2011-10-22T18:21:00.000+03:00

Tämän vuoden työväenopiston skräppäyskurssi alkoi torstaina 13.10, joka oli myös kansallinen epäonnistumisenpäivä. Lähdin kurssille ilman sen kummempaa ajatusta, ja päädyin lopulta tekemään siitä päivästä sivun.

Valokuva ei millään muotoa liity epäonnistumiseen, päinvastoin tuo päivä Bengtskärin majakalla oli vallan onnistunut. Tuo nyt vain sattui sopimaan sivuun.

Aiheena meillä oli käyttää Shimellen luonnosta, tai pohjaa (miten sen nyt sanois) johon kuului pohjan jakaminen kolmeen osaan käyttämällä toista paperia, kolmannesta paperista sivun poikki menevät viivat joista toisessa käytetty leikkuria sekä nauha solmulla. Olipas monimutkaisesti selitetty. Siis kun mun sivusta ottaa pois valokuvan, tekstipohjan sekä ompelukset, niin Shimellen malli on siinä.

Ensin mun piti kirjoittaa missä kaikessa olen epäonnistunut, esimerkiksi isoäidin neliön virkkaamisessa. Ja ehkä laittaa myös onnistumisien lista. Mutta olipas yllättävän vaikeeta miettiä ykskaks missä kaikessa on epäonnistunut. Tai onnistunutkaan. Tein siitä siis liian monimutkaista.

Sen sijaan kirjoitin tuon pätkän omasta suhtautumisesta epäonnistumisiin. Kirjoitin sen kirjoituskoneella ja tein ensin harjoituskappaleen suttupaperille. Siihen ei tullut yhtään virhettä. Mutta arvatkaapas kuin kävi kun kirjoitin tuohon tarinointipalupulle. No virheitähän siihen sitten tuli. Ja korjausnauha oli loppu. Että näin. kynällä isoimmat peittoon ja sivuun vaan. En anna sen häiritä. (en myöskään halunnut uhrata tarinointilappua ja ottaa uutta...)

Kuvanlaatu ei päätä huimaa kun vanhan hehkulampun valossa kuvattu, mutta saa nyt jotain ideaa.

Ensin mua harmitti kun mukana kurssilla ei ollut vaaleanpunaista kartonkia, olisin tehnyt nuo paperisuikaleet siitä ennemmin kuin oranssista. Jälkeenpäin olin tästä vain tyytyväinen. Joskus on hyvä kun materiaalia rajallinen määrä, tulee kokeiltua erilaisia asioita, itselle uusia asioita.

Ja hei, IS12 päivämäärä on julkaistu!!

UFOja valmiiksi

2011-10-13T09:40:00.000+03:00

Syksy on jo pitkällä ja mun blogi ylhäisessä yksinäisyydessään.

Suuri kiitos Marikalle aivan mahtavasta tunnustuksesta. Se taitaa olla mun blogiuran ensimmäinen, ainakin eka josta itse kuulen =) Yritän saada sen tänne linkitettyä ja vastattua kysymyksiin. Mutta kiitos, lämmittää mukavasti syksyn viileänä päivänä.

Mun(kin) kaapista löytyy suuri määrä keskeneräisiä leiskoja, UFOja. Suurimmasta osasta olen jo unohtanut koko idean, eli vaikka elementtejä onkin jo kiinni, niin pitää vähän niinkun alusta asti pohtia sivun tarkoitus. Mä en yleensä revi mitään irti, joten jollain tapaa ne sivut pitää saada valmiiksi.

Tänään aloitan taas Sannikan vetämällä työväenopiston Skräppäilyn jatkokurssilla. Kurssi on jo tämän syksyn toinen, mutta entuudestaan tiedän että oma alkusyksyn kalenteri on niiiiin täynnä ettei osallistuminen vain ole mahdollista ensimmäiselle kurssille.

Mutta siis nyt kurssin innoittamana sain viimein eilen aloitettua skräppäystavaroiden läpikäymisen, jälleen kerran. Mitään radikaalia en vielä ole tehnyt, mutta tiedä sitten mihin ulottuvuuksiin tässä pitää mennä että harrastus alkaisi taas inspiroida ja innostuisin sivujen tekemisestä. Se mikä tällä hetkellä harmittaa, on tavaroiden määrä ja siitä aiheutuva säilytysongelma, vai olisiko se tilanpuuteongelma. No joka tapauksessa tavarat on niin sotkuisessa järjestyksessä mm. tyhjän pöytätilan päällä ettei sitä tyhjää pöytätilaa yksinkertaisesti ole. Siis ei ole tilaa tehdä yhtään mitään.

Eilen kun aloitin tavaroiden läpikäymisen, löysin pari UFOa jotka olivat melko valmiit. Ja pakkohan ne oli valmiiksi saada. Sohvalla sylissä tehden, kun muuta tilaa ei oikein ollut. Työpöytä on edelleen hävityksen kauhistus ja olohuoneen pöydälle tyhjensin laukkuja ja kasseja, joten syli jäi ainoaksi vaihtoehdoksi.

Valmista kuitenkin tuli:

Selkeää ja yksinkertaista, niinkun yleensäkin. Ensimmäisessä on käytetty ihan alkuaikoina ostamieni skräppäyssettien taustapahvin kuvia sekä sideharsoa taustalla. Jälkimmäisessä vanhan kirjan sivuja. Kaikesta en ole ihan varma ovatko hapottomia, mutta taas tällä kertaa päätyivät sivuun kun en asiaa niin ajatellut. Yleensä kyllä ajattelen, koska tykkäisin sivujen säilyvän oikeasti kauemmin. Mutta nyt näin.

Ajanvietettä

2011-08-21T18:44:00.000+03:00

Amerikan matkalta palattua heinäkuussa kesälomaa oli vielä muutama päivä jäljellä ja ne vietettiin mökillä. Mulla ei ollut mukana mitään muuta skräppäystavaraa kun sieltä ostetut, mutta sain kuin sainkin tehtyä pari leiskaa.

Onneksi ostin liimatäpliä ja liimarollerin tai sivujen kokoamisesta olisi tullut melko työlästä. Sen huomasin, että leikkurista on tullut melko tärkeä työkalu, mikään ei tunnu menevän suoraan ilman sitä. Näissä leiskoissa leikkausvälineenä on ollut keittiöFiskarsit =)

Mä olen siinä mielessä surkea aukeaman tekijä. Mulla on joku pakkomielle symmetriaan ainakin jossain määrin, jos ei muuten niin väreissä ja koristeissa. Niinkun tässäkin. Syksyn haasteena voisi olla itselle opetella aukeaman teko, jossa yhdistävä tekjä onkin joku muu kuin symmetrisyys.

Taas melko helppoa ja yksinkertaista. Varsinkin siinä mielessä, kun sivut piti saada oikeasti tehtyä niistä materiaaliesta joita oli mökillä mukana. Ja oli niin mukavaa ulkoskräppäystä. Liian harvoin tulee sitä harrastettua.

Niin ja hei, onhan kaikki Tampereen seudulla ja miksei kauempanakin asuvat huomanneet lokakuun lopulla Kangasalla järjestettävän paperiaskartelutapahtuman Askartelupirtti!

Arjen sankari

2011-08-17T22:23:00.000+03:00

Inspiroidu haaste on jo huimassa luvussa 172. Tällä kertaa aiheena oli supersankari. Heti kun luin aiheen, tuli mieleeni Pate Mustajärven yhden biisin kertosäe: Jokainen on oman elämänsä VIP. Ja tiesin, että haluan tehdä leiskan muistutukseksi itselleni, että kukaan muu ei voi olla mun elämän päätähti, mun on itse näyteltävä oman elämäni päärooli, oltava se VIP, very important person omassa elämässäni.

Sivun tein hyvin nopeasti matkuista jotka sattu oleen käden ulottuvilla. Välillä on hyvä huomata että ei se tarvi montaa tuntia aikaa ja tuplasti suunnittelua saada sivu valmiiksi. Mä olen yleensä niin hidas valitseen "yhteensopivia" materiaaleja, varsinkin värit tuottaa mulle edelleen vaikeuksia.

Teksti kuuluu:
Välillä on hyvä muistuttaa itselleen, että jokainen on oman elämänsä päätähti. Kukaan muu ei näyttele pääosaa mun elämässä. Ole elämäsi VIP, very important person!

Vähän nyt menee haasteen rajojen venyttämiseksi, mutta osallistun silti =)

Tuliaisia

2011-08-15T20:07:00.002+03:00

Ja nyt sitten niihin tuliaisiin. Kuten todettu, niin muutakin tuli matkalta tuotua, ja skräppäys ei ollut ykköstarkoitus, niin jonkun silmiin tuliaisia voi olla niukanlaisesti noista tavarataivaista =)

Ensinnä dymo ja tarranauhat, jotka tilasin eBaysta etukäteen ystävän luo. Säästyi jonkin verran postareissa. Ainoa haittapuoli on ääkkösten puuttuminen, mutta sen korvaa väri. Ihana pinkki!

Aakkostarroja, hyvin maltillisesti.

Kyniä, mm. 5 kynän SlickWriter setti. Journaling-kortteja.

Ja lankoja, aivan ihania, monivärisiä lankoja. En osannut päättää minkä paketin otan, niin otin kaikki. Hups.

Kiinnitysvälineitä. Halvalla kun sai, niin... Ja hauskaa kapeaa, vaaleanvihreää maalarinteippiä! Harmi kun ei ollut muita värejä =)

Leikkureita tottakai. Ek successin Swiss cheese ja Donut chain. Olisin halunnut myös bubbles-leikkurin, mutta sitä en löytänyt. Lisäksi ostin Martha S:n Loopsin ja tuollaisen väkäs-ympyrä leikkurin (en muista nimeä...)

Paperia ja kartonkia tietty, myös kraftia =)

Leimasimia, musteita ja kukkia. Kukat piti ostaa jo ihanan laatikonkin vuoksi.

Ja lopuksi tarroja. Nämä ovat tulossa reissusta kertovaan albumiin. Sain lopulta ostettua myös Becky Higginsin Project Life Amber-version kun niitä tuli alkukesästä myyntiin Amazoniin ja ajattelin siihen kerätä meidän reissun yksiin kansiin. Kuvia tuli otettua 2900, joten muutaman saa karsia että albumiin mahtuvat. Mutta eiköhän ne sinne saada sopimaan, ainakin osa (tärkein osa).

Tosiaan Amerikassa oli niin joka tapahtumaan tällaisia tarra-arkkeja, mutta aika hintavia ne ovat suhteessa siihen mitä sillä saa. Näitä olisi siis voinut ostaa enemmänkin, mutta tässä kohtaa nuukuus iski =)

Olen itse varsin tyytyväinen saaliiseen. Nyt ei tarvi muuta kun alkaa ahkerasti käyttämään näitä, ja kotona jo olevia tavaroita.... Siinäpä vasta se urakka!

Tasapainoon?

2011-08-12T22:13:00.005+03:00

Kun elämä ei ole tasapainossa, niin mitään ei saa aikaiseksi. Se on ollut tämän bloginpitäjän oppi tältä kesältä. Tavoite siis loppuvuoteen on tasapainon saavuttaminen, ja siinä tulee varmasti auttamaan myös tämä blogi ja skräppäys.

Ja kun puhutaan skräppäyksestä, pitää lähes aina puhua myös tarvikkeista. Niin se vain on, että yksi nautinnollinen osa tätä harrastusta on kaikki ihanat tavarat ja tuotteet joita pääsee hiplaamaan. Ja vähän, ihan vähän vain, ostamaan.

Kesällä käytiin lomalla Amerikassa. Tarkoitus ei ollut kuluttaa liikaa aikaa shoppailuun, mutta hei, kun sinne asti lähtee niin täytyyhän sitä myös yrittää etsiä skräppäyskauppa. Harmittavasti yhtään pelkästään skräppäilyyn erikoistunutta kauppaa ei löytynyt, tai ei sellaisella etäisyydellä että sinne olisi näppärästi päässyt julkisilla kulkuneuvoilla. Mutta pari askarteluliikettä löytyi, joissa oli ihan kiva valikoima myös skräppäystavaroissa.

Hobby Lobby, Davenport, Iowa

Tässä kohtaa itseasiassa tuli ensimmäinen ongelma. Siellä oli kaikki Paper Studion kartonkilehtiöt puoleen hintaan. Niin ei siinä muuten mitään ongelmaa, mutta arvatkaapas paljonko ne painaa!

Yksittäisiä papereita ja kartonkeja oli ihan kiitettävästi.

Ja voi mitä laukkuja! Kun olis mahtunut mukaan matkalaukkuun, niin ja kun olis tarvetta tuollaiselle tällä hetkellä....

Amerikka on erilaisten tarra-arkkien ja -settien luvattu maa, se on kyllä todistettu. Aivan joka lähtöön löytyy tarra-arkki.

Ja hei, katsokaa nyt näitä aakkostarroja! Kuola valuu edelleen kun katsonkin näitä kuvia.

Ja sama homma melkein näissä leikkurihyllyissä. Voi kun meillä olis Suomessakin tällaista.

Toinen kauppa, jossa kävin oli Michael's, joka on ymmärtääkseni kauppaketju. Mulle riitti tämä yksi kauppa. (Jossa itseasiassa käytiin viimeisen päivän aamuna ennen lentokentälle lähtöä, ihan vaan koska matkalaukuissa oli vielä tilaa. Ei ollut tämän kaupan jälkeen...)

Michael's, Chicago, Illinois

Ja jos edellisessä kaupassa oli valtavat tarrasetti valikoimat, täällä niitä vasta olikin. Siis todellakin aivan joka lähtöön. Ja monta erilaista eri aiheisiin. Esimerkiksi settejä löytyi Chicagossa sijaitsevasta luonnontieteellisestä museosta, jossa on maailman suurin ja ehjin T-rexin fossiili. Pitihän sellainen sitten ostaa, kun Sue-fossiili livenä nähtiin..

Yksi kaikkein ihanimmista hyllyistä oli tämä MS:n leikkurihylly. I-H-A-N-A! Tosi kiva kun pääsee livenä näkeen niin monenlaisia leikkureita. Näissäkin harmittavasti painorajat tuli vastaan, mutta toki sitä jotain pysty ostaan...

Mutta siis vaikka käytiinkin "vain" kahdessa skräppäystavaraa muyyvässä kaupassa, olen hirmu tyytyväinen. Kun matkan alkuperäinen tarkoitus ei kuitenkaan ollut täydentää mun jo ennestään melko täysiä varastoja. Mutta sain ostettua muutaman sellaisen artikkelin, jota olen yrittänyt katsella sekä kotimaisista että eurooppalaisista kaupoista jo pidemmän aikaa. Tuiki tarpeellisia siis =) Mutta niistä lisää seuraavassa postauksessa.

Nyt on vain kiva olla "takaisin" blogimaailmassa ja toteuttaa tavoita tasapainosta. Elämähän ei meitä ketään odota, se olisi hyvä oppia!

Amber edition - Project life

2011-05-13T19:45:00.000+03:00

Ne on nyt loppuunmyyty. Kokonaan. Tai ainakin melkein. Höh. Mä olisin halunnut vielä ton Amber editioninkin, mutta vetkuttelin tilaamisessa. Ollaan kesällä menossa Ameriikkaan ja piti se sieltä sitten ostaa. Olis säästänyt postareissa. Mutta ei, ne on ny loppu. Noh, eipä tartte miettiä.

Näin tällä kertaa.

Hiljaista...

2011-05-10T21:57:00.001+03:00

...kuin huopatossutehtaalla on tässä skräppäyshuushollissa. =(

Mutta lauantaina 14.5 eli siis ihan kohta, olisi tarkoitus viettää hyvä päivä Hervannan vapaa-aikakeskuksessa skräppäyksen merkeissä.

Tila 222 on varattu klo 10-17, tulla ja mennä saa oman mielen ja aikataulun mukaan. Virallista ilmoittautumista ei tarvita, viimeksi paikalla oli 18 henkeä ja juuri melkein kaikki sai oman pöydän. Jos vielä enemmän tulee, niin sitten vähän tiivistetään =)

Tila on siis keskuksen toisessa kerroksessa, ulkoraput ylös ja ovista oikealle, aulan läpi. Ja Vapaa-aikakeskushan on melkein Hervannan keskustassa, Lindforsinkatu 5, punatiilinen rakennus. Hervannan kirkko on rakennuksen toisessa päädyssä.

Hervantaan pääsee lyhyimmällä kävelyllä bussilla 30, pois kannattaa jäädä Insinöörinkadulla liikekeskus Duon kulmalla. Muilla Hervannan busseilla kävelyä tulee hieman enemmän, bussit 13 ja 20 pysähtyvät Hervannan valtaväylällä Duon toisella puolella, ja bussista 23 kannattaa hypätä Opiskelijankadun ensimmäisellä pysäkillä.

Autolla tuleville tiedoksi, että kadunvarsipaikkojen pitäisi Hervannassa olla ilmaisia, mutta liikekeskuksen ympäristössä pintapaikat ovat muuttuneet maksullisiksi. Valintatalon parkkipaikalla saattaisi vielä olla ilmaisia paikkoja. Mutta ymmärtääkseni aika monet ovat jättäneet auton myös vapaa-aikakeskuksen pihaan saamatta mitään sen kummempia sanktioita.

Perinteisesti tarjolla on kahvia, teetä ja pikkupurtavaa, omia eväitä saa toki myös ottaa. Ja Hervannan kaupat on ihan kävelyetäisyydellä.

Tervetuloa mukaan!!

Draculan kotona

2011-04-18T13:00:00.001+03:00

Romaniassa, Brasovissa, on Branin linna, jonka sanotaan olevan Draculan koti. Viimeisellä Sannikan skräppäyskurssin kerralla viime torstaina sain ikuistettua yhden hetken tuolta ikimuistoiselta reissulta.

Teksti on vielä suttupaperilla, kun pohdin että mihin kohtaan sen laitan. Mitenkään liian näkyvää osaa en sille halua mutta tarinoinnin sivu kuitenkin tarvitsee (eihän sitä muuten välttämättä edes huomaisi että pinkkipaitaisella oli mukana asiaankuuluvasti valkosipulista tehty kaulakoru).

Ensin mietin että kirjoitan tekstin kiertämään kehyksen lailla leiskan reunoja pitkin, mutta kun olen sivua tuossa katsellut, niin se sopisi myös tuohon oikeaan yläkulmaan. Pitää vielä vähän funtsia sitä loppusijoituspaikkaa.

Tämä taustapaperi on ollut hyvin vaativa käyttää. Hieno ja runsas kuviointi tuottaa aina vaikeuksia leiskan tekoon, kun ei raaskisi peittää sitä, mutta jotain koristuksiakin sivu yleensä vaatii. Tähän valikoitui nyt vähän teippiä ja MagicMeshiä, perhonen ja strassit sekä kuviopaperiympyrä.

Sivu syntyi melko raskaan ja pitkän työpäivän jälkeen, aivot narikassa fiiliksellä paljon sen kummempia ajattelematta. Tai no täytyihän sitä jotain ajatella, mutta aikas vähän, läiski vain koristeita sivuun. Aikaa sain kyllä kulumaan ihan riittävästi siihenkin läiskimiseen.

Tuo pöllö oli hauska, ensin kun sitä katseli se oli hyvin lempeä, mutta kun yhdisti sen tähän aiheeseen, Draculaan, niin se alkoi näyttää paljon häijymmältä, vähän sellainen Spooky-tunnelma =) Kaikkea sitä mielikuvitus saa aikaan.

Mitään kovin mustaa ja julmaa en tähän nyt halunnut liittää, koska linna oli oikeasti aina vänkä; se ei ratsasta Draculan, siis en Hollywood-Draculan, maineella ollenkaan niin paljon kuin se voisi. Linna ei siis ole synkkä ja mysteerinen eikä tue sitä verenhimoista kuvaa mikä meillä Draculasta on.

Talvea 2010-2011

2011-04-11T18:54:00.000+03:00

Päättynyt talvi oli jo toista kertaa putkeen hyvin runsasluminen ja siten myös hyvin kaunis ja valokuvauksellinen. Ja kun aiheeseen löytyi sopivat kuvat, niin tarttihan siitä tehdä myös leiska.

Sivu valmistui Tampereen skräppäystapaamisessa 2.4. Ja tykkään kovasti. Ihana kun sain lainaksi lumihiutale-leikkuria, koska leikkasin tarinointilapun toisesta paperista ja siinä oli perhosen puolikas jonka sain noilla hiutaleilla peittoon. Vaikka perhoset ovatkin oivia koristeita lähes kaikkiin sivuihin, niin talveen ne eivät oikein sovi, ainakaan kun puhutaan lumisesta talvesta.

Ja olen vallan ihastunut kraftiin! Toimii monenlaisiin sivuihin ja moniin eri väreihin. Ihanaa!

Ja muistutukseksi, että Tampereella skräpätään seuraavan kerran lauantaina 14.5 klo 10-17 ja paikka on samainen Hervannan vapaa-aikakeskus, tila 222 toisessa kerroksessa. Ja siis sama rakennus kun Hervannan kirkko, Linndforsinkatu 5. Tervetuloa kaikki! Tarjolla teetä, kahvia ja pientä kahvitarjottavaa.

Tampereen tapaaminen 2.4

2011-04-02T18:52:00.001+03:00

Tänään oli järjestyksessään kolmas Tampereen seudun skräppääjien tapaaminen. Ja meitä oli paikalla 18! Ihan huippuhauska päivä, klo 10-17 skräpättiin ahkerasti (tai siis miten kukin nyt sai aikaiseksi). Olen niin tyytyväinen päivään. Oikeestaan enempää meitä ei olis mahtunutkaan. Nytkin oli rakennuksen isoin tila varattuna ja kaikki pöydät käytössä. Toki olisi vähän voitu tiivistää jos joku olisi vielä innostunut tulemaan, mutta hyvä näin.

Itse sain aikaiseksi kaksi 12x12" sivua sekä yhden vajaan, oikeestaan tosi vajaan... Mutta siis tyytyväinen olen omaan päiväsaldooni.

Päivän aloitti hyvän punainen väri:

Yksinkertaista ja helppoa. Aikaa kyllä sain menemään tämän sivun tekemiseen, mutta saimpa valmista. Aakkostarroja oli vain niukasti mukana, ja nuo joita käytin, ei meinaa pysyä kiinni =(

Niin ja seuraava tapaaminen on mietitty lauantaille 14.5. Soitan ensi viikolla ja varaan paikan. Sen tapaamisen jälkeen varmaan pidetään kesätauko ja jatketaan syksymmällä.

Atshiu! -Terveydeksi

2011-04-01T10:28:00.001+03:00

Inspiroidu-blogin haasteessa nro 152 kehotettiin tallentamaan arkipäivän rutiini. Aihe tuntui kovin haastavalta, koska ei itsellä ole mitään jokapäivä toistuvaa "aamuteen juontia klo 9" tms. Vähän siis jouduin ohjeistusta venyttämään ja ajatelin rutiinina myös vähän totuttua tapaa. Ja tällaisen hauskan tavan/rutiinin tallensin:

Sivua aloitin tekemään eilen Sannikan vetämällä skräppäyskurssilla. Työpäivä oli ollut tosi pitkä ja raskas joten alkuun pääsyn kanssa oli vaikeuksia; menee aina hetken kiireen jälkeen että saa ajatukset rauhotettua skräppäykselle. Ja siis tästä syystä sivu ei valmistunut eilen. Aamulla sitten piti pikaisesti tehdä sivu valmiiksi, kuvata, muokata vähän kuvia, tallentaa muistitikulle ja ihan vaan vähän myöhästyä töistä =) Mutta sain siis valmista ja nyt ehdin osallistua haasteeseen jo toisen kerran putkeen.

Terveydeksi. Rutiinina/tapana on siis reagoida toisen aivastukseen unkarin kielellä. Että näin meillä ollaan kansainvälisiä.

Illan skräppäyskurssin aiheena oli valokuvapalapeli tai siis osiin leikattu valokuva (millä nimellä sitä nyt kutsutaan?) Niin se sitten laittoi vähän suunnitelmia uusiksi. Mukana ei tietenkään ollut mitään hyvää valokuvaa joka olisi toiminut leikattuna. Mutta laitoin kuitenkin tuohon violettiin palkkiin osiin leikatun yleisvalokuvan Budapestistä. Tuomaan vähän Unkari-fiilistä.

Leiskan pohjaluonnos valmistui itse asiassa tiistaina koulutuksessa yhden ei-niin-mielenkiintoisen luennon aikana. Sen nyt unohdin kuvata, mutta pitää se liittää tähän vielä myöhemmin (omaksi iloksi). Kraft-keltainen-violetti kuulostaa väreinä ei-niin-hyvältä-yhdistelmältä, mutta yhdessä ne näyttävät ihan hyviltä.

Niin ja meillä oli kurssilla käytössä Sannikan ihana sähkökirjoituskone! Voi kun sellainen olis huippuhieno olla! Kovasti eilen kurssilla pohdittiin mistä niitä saa. Mutta sittenhän mä sen keksin, mä pyydän se siipalta synttärilahjaksi! Hänellä on vajaa kaksi kuukautta aikaa etsiä mulle toivottu synttärilahja. =D

Avoimet ovet

2011-03-24T14:46:00.005+02:00

Inspiroidu haasteen nro 151 aiheena oli koristeiden ketju. Nyt menee vähän ohjeiden tulkitsemiseksi, että onko kolme jo ketju, mutta toisaalta, onhan tässä puolihelmiketjukin...

Pitkästä aikaa siis inspiroiduin haasteesta ja tällä viikolla on pikaisesti valmistunut teippileiska. Yksi ilta otin kaikki washiteipit esiin ja ajattelin käyttää pelkästään niitä sivun koristelussa. No, ei se nyt ihan niin mennyt, mutta aika pitkälle pääsin.

Koristeina siis siniset puolihelmet, perhonen ja siitä aiheutuva helmivana sekä teipeistä kasattu kukka. Tänään oli vähän vielä pakko suihkia maalia leiskaan ennen tekstien kirjoittamista kun suuri valkoinen ala alkoi tuntua liian suurelta, liian valkoiselta ja siis aivan liian tyhjältä.

Muutenkin tän sivun kokoaminen lähti ihan oudossa järjestyksessä. Ensin vaan lätkin teippejä, sitten löysin kuvan, vähän lisää teippikoristuksia ja lopuksi mietin että mistähän tämä sivu nyt sitten kertoisi??

Mä olen viime aikoina yrittänyt aktiivisesti keksiä kuvista jotain muutakin sanottavaa kuin että tässä on mökin ovet avoinna. Ja toinen puolisko sitten hetken kuvaa katsottuaan sanoi, että kärpäset pääsee sisään kun ovi on auki eikä tässä kuvassa vielä näy meidän uusi itikkaverhokaan joka on ulko-ovessa. Ja siitä se sitten lähti, tai jatkui tässä tapauksessa...

Lauantain Stadi Skräp II jää mun osalta tällä kertaa väliin, työvuoro vei nyt voiton =( Mutta viikon päästä lauantaina 2.4 skräppäillään Tampereella, Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, joten toivottavasti mahdollisimman moni pääsee sinne!

N8

2011-03-22T18:19:00.001+02:00

Viides Intohimona Skräppäys tapahtumassa valmistunut leiska on aiheesta puhelin. Ostin jokunen viikko sitten uuden puhelimen ja olen jo ihan rakastunut siihen. Budapestistä ostin siihen vielä vaaleanpunertavan-vaaleanluumun värisen silikonisuojan tuon mustan tilalle. Miten sitä onkaan tullut toimeen ilman mukana kulkevaa nettiä ja erityisesti naamakirjaa.

Kirjaimet on sellaisia huopaisia ja ne kiinnitin vain ompeleilla. Aikaavievää, mutta kirjaimet on niin kapeita että olisi mennyt ikä ja terveys näitä kiinnittäessä Yhdessä-leiskan lisäksi.

"Lankakukka" on alkujaan Maikon ideoima ja sieltä siis lainattu idea. Tosi nätti, yksinkertainen ja monikäyttöinen kun siinä voi käyttää eri papereita ja lankoja.

Minä, skräppääjä

2011-03-21T18:27:00.000+02:00

Heh, on kummallista kun tänne blogiin keksii usein kaikenlaisita tarinointeja, jotka olisi pitänyt kirjoittaa siihen leiskaan jota täällä esittelee =) Niinkun nytkin tuohon olisi sopinut tuo Minä, skräppääjä. No tällä nyt mennään.

Ja kyseessä siis neljäs IS11 valmistunut leiska. Samaa värimaailmaa ja tyyliä kuin edellisetkin.

Yhdessä

2011-03-20T16:47:00.000+02:00

Kolmas Helsingissä valmiiksi saatu sivu pitää sisällään pari aikaa ja hermoja kuluttanutta tekniikkaa. Tuon sydämmen tein ensin muotilla ja musteella. Mutta kun muste oli liian samanväristä taustakartonin kanssa laitoin siihen Crystal Glacea päälle. Sen kuivamisessa meni aikaa, mutta onneksi oli yö välissä ja sydän oli kuiva kun sunnuntaina piti alkaa pakkailemaan.

Otsikko oli vielä suuremman harmin aihe. Mukana ei ollut sopivia aakkostarroja, eikä myyjiltä yllättävää kyllä osunut silmiin mitään sopivaa, niin napsuttelin kirjaimet Martha S:n leikkurilla. Kiitos lainasta Sannika. Kova homma tuollaisessa on ja paljon menee hukkaan kirjaimia, mutta lopulta vain yhden roskiksen tutkimisreissun jälkeen (yksi n-kirjain oli hukassa) sain kuin sainkin kirjaimet valmiiksi.

Kirjainten tekemistä suuremmaksi ongelmaksi meinasti muodostua niiden kiinnitys. Aika monta myyjää piti koluta läpi, mutta lopulta Askartelu Amaliasta löytyi ohutkärkinen liimakynä. Otsikko jäi vähän liian ylös, mutta se ei onneksi ole ongelma, nyt sivussa on riittävästi tyhjää tilaa!

Marikan bloginamu

2011-03-20T16:46:00.002+02:00

Marikalla on blogissaan ihana arvonta menossa. Nuo napit on kyllä niin ihania!

(Kuva on linkki suoraan ko. blogitekstiin)

Rakkaus

2011-03-19T13:27:00.000+02:00

Toinen Helsingissä valmistunut leiska. Mukana olleiden kuvien rajallisuus oli helpottava tekijä, mutta asian teki vaikeaksi se, etten ollut yhtään miettinyt tai suunnitellut minkäaiheisia sivuja kuvista teen.

Tämä on ihan karmaiseva omakuva. Itseotettu ja sen kyllä taas näkee, keskittyminen on täysin kuvanotossa, ei siinä miten kuvassa ollaan =D

Sydänkuva oli vahinko-onnistuminen viime uudelta vuodelta kun leikin pitkillä sädetikuilla. Aikas hauska sydänkuvio "tulesta" muodostuikin.

Tämäkin selkeää ja yksinkertaista, ei liikaa stressaamista. Mutta se mikä nyt vähän stressaa on ensi viikon Stadi Scräp II, mulla on nimittäin tuoloin lauantaina iltavuoro töissä =( Ja kun kesä tulee, tiedän että aika tulee menemään niin siivillä että tapaamisiin ei välttämättä tule lähdettyä (jos niitä nyt kesällä edes niin järjestetään...) Niin olisi ollut mahtavan huippua päästä tuonne 26.3. Mutta en ole saanut aikaiseksi tarkistaa mahdollisuutta työvuoron vaihtoon. Maanantaina pitää tämä asia tarkistaa heti aamusta. Voi kun pääsisinkin, ja että siellä olisi vielä tilaa. Toivotaan.

Kuka?

2011-03-16T18:44:00.001+02:00

IS11 Helsingin Vuosaaressa oli jo yli kaksi viikkoa sitten, mutta yhtään siellä valmistunutta leiskaa en ole vielä saanut esille. Niitäpä sitten seuraavaksi, yksitellen, niin saa useammalle päivälle päivitettävää.

Viikonlopun aikana sain valmiiksi viisi 8x8" sivua. Paljon vaaleanpunaista ja ruskeaa, yksinkertaisuutta ja itselle mieluisia valokuvia. Niistä on mun IS11 leiskat tehty!

Kansion ensimmäisenä pitää tietty olla sivu siitä kuka olen. Ja tällainen olen. Muun muassa näistä on minut tehty. Asiat on hyvin sekalaisessa järjestyksessä eikä siinä lopulta ole edes kaikkea. Mutta kun alkaa vain tekemään ilman pienintäkään ajatusta, niin tällaista jälkeä tulee.
Jää varaa jossittelulle =)

Suorakulmaisuutta

2011-03-11T18:28:00.001+02:00

Vanhoja valokuvia on haastava skräpätä, kun tulee niin paljon kaikenlaisia muistoja mieleen, vähän haikea olo... Mutta siis onhan se myös hauskaa saada muistoja talteen.

Mulla on yleensä vaikea saada tehtyä leiskoja muusta kuin siitä mitä valokuva koskee. Ja skräppäyskurssilla ollaan jossain vaiheessa puhuttukin tarinoinnin ja otsikoinnin haasteellisuudesta, ettei ole mitään järkeä toistaa kuvassa olevia itsestäänselvyyksiä, jos kuvassa lasketaan mäkeä, niin sitä ei välttämättä kannata kirjoittaa otsikoksi -tyyliin.

Tämä kuva herätti mieleen paljon muistoja. Lähinnähän siitä tulee mieleen pitkät hiukset, jotka minulla tuohon aikaan oli. Lisäksi kuva muistuttaa Unkarissa asumisesta, koska se on kuvattu siellä kodin eteisessä. Mutta tämä on näkökulma johon sitten lopulta päädyin:

Sivu on tehty skräppäyskurssilla kun aiheena oli suorakulmaisuus. Nyt tuntuu olevan menossa sellainen "yksinkertainen on kaunista" -vaihe ja tykkään siitä kovasti! Toivottavasti ehdin viikonlopun aikana harrastamaan lisää!

Vielä on aikaa arvata!

2011-03-08T20:34:00.000+02:00

Skräppääjät kokosivat Baulalle ja puolisolle häämuistamisen helmikuun lopulla olleen päivän kunniaksi. Xing kokosi sivut kansioksi ja nyt on aika arvailla kuka on tehnyt minkäkin sivun.

Itse olen tunnistanut jo lähes kaikki mutta pari viimeistä tuottaa ongelmia. Onneksi vastausaikaa on vielä jokunen päivä, niin saa pohtia hetken pidempään.

Ja muistutukseksi kaikille Pirkanmaalaisille, mutta miksei myös kauempana asuville. Tampereella, Hervannan vapaa-aikakeskuksella järjestetään lauantaina 2.4 skräppäyspäivä klo 10-17. Mukaan saa tulla koko päiväksi tai osaksi aikaa, ihan miten ehtii/haluaa. Paikalla on ainakin vedenkeitin ja teetä, muuta evästä saa ottaa itse tai käydä välillä purtavaa hakemassa.

Tila on nyt keskuksen isoin, joten sinne pitäisi mahtua. Ennakkoilmoittautumisia ei periaatteessa tarvita, saa tulla ja mennä ihan vapaasti =) Toivottavasti kuitenkin mahdollisimman moni pääsee mukaan. Kaksi aiempaa kertaa kun olemme yhdessä skräpänneet, ovat olleet tosi hauskoja!

Samat materiaalit -haaste

2011-03-04T10:35:00.003+02:00

Minäkin osallistuin IS11 Paperikeijun järjestämään samat materiaalit -haasteeseen. Kiirus meinas vähän tulla, vaikka lomalla olenkin nyt toista päiuvää, niin molempina päivinä on töissä palaveri ja tänään lähdetään pikavisiitille Unkariin. Mutta palavereiden ja pakkaamisen välissä ehdin leiskan tekemään.

Valokuva leiskassa on vähän häälähtänyt, se on tulostettu Canonilla IS-tapahtumassa. Mutta halusin tehdä kerrankin ajankohtaisesta valokuvasta sivun:

Sivussa käytin kahta annetusta kolmesta kuviopaperista, molempia nauhoja, perhonen ja kiekura die cut -arkista ja omista materiaaleista tarinoinlappu. "Nappien" reiät ovat tarkotuksella vähän vinkurassa. Alemmassa isossa ympyrässä on oma sormenjälki.

Tämä leiska valmistui tosi nopeasti, ilman sen kummempaa ennakkosuunnitelmaa. Lopputulos on kuitenkin omaa silmää miellyttävä.

Ihanuuksia

2011-03-03T09:12:00.003+02:00

Baulan innoittamana klikkailin nettikauppoihin ja ostoskoriin sattui osumaan monenvärisiä ihanuuksia. Valokuvat piti tottakai ottaa heti kun paketit avasin ja sehän oli tietty eilen illalla takuuvarmassa pimeydessä ja huonossa valossa.

Teippejä tilasin Amerikasta ja Japanista. Tilaukset tuli melko nopeasti ja postitse kotiin, paitsi siis että ei tullut kotiin, kun teipit ei mahtunut postilaatikkoon, mutta siis postista sain hakea. Molemmat tuli jopa samana päivänä, vaikka niin eri puolilta maailmaa saapuivatkin.

Amerikan kirjekuoresta paljastui tällainen "makkara". Ja tietty kiinni ihanalla teipin palalla:

Paketin pään auettua oli tällainen ihana etiketti:

Ja etiketin alta löytyi tällainen pötkö: Tai siis kyseisen etiketin alta löytyi vain nuo kolme vasemman reunimmaista, valokuvaukseen liittyvää teippiä.

Japanin kirjekuoresta löytyi myöskin ihana paketti:

Ja sekin paketti oli kiinni ihanilla teipeillä:

Sisältö oli ehkä vähän vielä ihanampaa kuin toisessa paketissa, ainakin värien puolesta:

Että tällaisia ihanuuksia. Kaupoissa olisi ollut niin paljon ostettavaa, mutta aloitellaan nyt näillä. Saahan niitä sitten lisää. Mutta onhan näissäkin nyt käyttämistä...

Suosittelen siis lämpimästi! Ihania!

On intohimoisesti skräpätty taas tälle vuodelle

2011-02-28T21:54:00.001+02:00

Intohimona skräppäys on onnellisesti takanapäin. Huippuhauska viikonloppu! Aivan mahtavaa tavata tuttuja ja saada uusia tuttavuuksia. On tämä kyllä niin mahtava harrastus =)

Viikonloppu alkoi automatkalla Tampereelta Marikan, Lauran ja Mariannen kanssa. Lisäksi viikonlopun aikana näkyi ainakin:
Sannika, Elina, Creomi, Xing, Puuhis (Puuhapetenvaimo), Pia K, Elli, Lehtipollo, Sini, Elinarsku, Ninarsku, Veeruliiru, Suvi, Ommu, Hemppa, Lintsi, Maikko, Kiala, Taru76, Marie ja Juuli

Aivan mahtavia tyyppejä kaikki nämä ja lisäksi toki kaikki muut joihin ei nyt vain tänä viikonloppuna tullut törmättyä eikä tutustuttua.

Aikaansaannoksia yritän kuvata tällä viikolla joku aurinkoinen päivä näytille. Tavaraa oli taas liikaa mukana ja lisää tuli ostettua, kylläkin hyvin maltilla! Aikaiseksi sain 5 kpl 8x8" leiskoja. Olen siis tyytyväinen =) Enemmän kuin aikaisemmissa tapaamisissa.

Suurin ja ihanin anti taas oli tuttujen tapaaminen livenä, keskustelut, inspiraation hakeminen ja tottakai myyjätkin. Vaikka ostoksia teinkin järkevästi ja maltillisesti (kyllä, uskokaa nyt, olin maltillinen. Ei enää sellaista ostohysteriaa kuin aikaisemmilla kerroilla ja esimerkiksi Ruotsin risteilyillä....), niin jokatapauksessa tavaroita on I-H-A-N-A hipelöidä livenä. Ihanuutta.

Kuvia otin muutamia, niitä julkaisen heti kun jaksan ne kamerasta purkaa. Mutta kiitos Miralle järjestämisestä ja osallistujille, te tai siis me tehtiin tästäkin intohimoisesta tapahtumasta ainutlaatuinen!

"Tabula rasa"

2011-02-06T17:14:00.003+02:00

Skräppäyskurssilla halukkaat kurssilaiset saavat tuoda omia töitään 2-3 kpl joko porukalla "analysoitavaksi", että mitä niissä olisi yhteistä. Tai sitten kotona voi valita parista työstä itse jonkun kohdan jota muut sitten soveltavat omiin sivuihinsa.

Torstaina meillä oli aiheena sitten tällä periaatteella kerroksellisuus. Ko. skräppääjä tekee kauniita leiskoja, joissa on jopa useita kohtia kerroksellisuutta.

Tässäpä tämä, "Tabula rasa"

Sana "Tabula rasa" ei millään muotoa sovi tähän aiheeseen. Mutta kun katselin kolmea valokuvaa pöydällä ja mietin asettelua leiskaan, tuli yhdestä, tyhjän pöydän kuvasta mieleen tyhjä taulu jota voi alkaa täyttämään. Vaikka siis Tabula rasa tarkoittaakin ihmisen tyhjää mieltä syntymähetkellä, jota elämä alkaa sitten täyttämään, oli se niin voimakkaana mielessä että pakkohan sitä otsikko oli tehdä.

Kerroksellisuus onnistui hyvin, kaikkiaan kukkien kohdalla on 8 kerrosta päällekkäin. ja onhan tuossa valokuvassakin kerroksia, pöydän "päällä olevat" tavaroiden kuvat on nostettu kohotarroilla.

Tampereella skräppäillään Hervannan vapaa-aikakeskuksessa lauantaina 2.4 klo 10-17. Lähde mukaan!!

Kevyt ahdistus

2011-02-06T17:13:00.000+02:00

Skräppäyskeskustelupalstalla on ollut mielipiteiden vaihtoa kommenttien jättämisestä blogeihin. Ensin en ajatellut keskusteluun puuttua, mutta avaudun nyt kuitenkin tänne aiheesta.

Itse vierailen paljon useammissa blogeissa kun mitä jätän kommenttia, aina ei tosiaan ole aikaa eikä mahdollisuuttakaan kommentoida. Joskus on kyllä myös sellainen tilanne, että sivulla nähdyt työt eivät vain tuo mieleen sen kummempia ajatuksia. Ja tämä kaikkihan on siis ihan ookoo; Saa olla erilaisia käyntejä ja mielipiteitä.

Se miksi keskustelu aiheutti itsessä kevyttä ahdistusta, oli monien kommentit joiden mukaan he tekevät vastavierailun ja jättävät vastakommentit heidän töitään kommentoineen blogiin. Jos liikaa ajattelee, niin tästähän tulee sellainen tunne, että ei sen ole mitään väliä mitä kommentoidaan, kun se kuuluuu johonkin kummalliseen, kirjoittamattomaan sääntöön kommentoida takaisinpäin. Okei, ehkä nyt vähän yksinkertaistan tämän, eihän se näin mustavalkoinen ole, mutta tuonkaltaisia ajatuksia se herättää.

Kommentit on mun mielestä kivoja. Kirjoituksia ja leiskoja laitan lähinnä omaksi iloksi, onhan tämä samalla jonkinlaista arjen taltiointiakin, ja kommentit on vain positiivinen lisä. Kävijälaskurikin kertoo ihan mukavasti, että ainakin silloin tällöin joku blogiin eksyy. Laskuriin olen asettanut ehdon, ettei se laske omia käyntejäni ollekaan, niin silloin melkein kaikki lisäykset on siis tulleet "ulkopuolisilta" kävijöiltä.

Vaikka blogin perimmäinen tarkoitus on olla itseä varten, niin tottakai on kiva nähdä että siellä käy myös joku muu ja jättää silloin tällöin kommentin. Joskus jopa se "onpa hieno leiska" -tyyppinen kommentti on tuonut pienen hymynhäivän muuten niiiin synkän ja kiireisen oloiseen päivään.

Jatkossakin aion jatkaa kommentointia omalla tavallani. Toki varmasti teen vastavierailuja, on aina kiva lukea toisten blogeja, mutta jos sillä hetkellä ei tule mitään kommentoitavaa mieleen, niin jätän kommentoimatta ja teen sen sitten seuraavalla kerralla.

Sisiliskot

2011-02-01T20:18:00.000+02:00

Skräppäyskurssilla viime viikolla oli aiheena läpinäkyvyys. Nyt tuntuu että skräppäilyt jää pelkästään kurssin aikaansaannoksiin, mutta en siitä nyt stressaa. Pääasia on että skräppäys pysyy mielessä ja käsissä edes kerran viikossa.

Sivussa käytetty Tim Holtzin "akryylipaloja" ja pieni pala valmista tarinointi-kalvoa läpinäkyvinä elementteinä.

Tekeminen oli ihanan helppoa ja vaivatonta. Pientä inspiraatiota tuli kyllä haettua PageMaps-kirjan nro 1 korteista, mutta lopputulos oli vähän erilainen.

Kerroksellisuus on asia, jota ihailen, mutta jota omista töistä löytyy vähän ja jonka koen haastavaksi itselle. Tässä kuitenkin kokeilin, ladoin muutamia kukkia ja tein pari perhosta päälle.

Muuten, nyt saa äänestää vuoden skräppääjä -kilpailussa yleisön suosikkia 14 osallistuneen työn joukosta. Käykäähän katsomassa.
Oma tie ei tällä kertaa vienyt finaaliin, mutta olen tyytyväinen että sain osallistuttua. Niin viime metreille se meni, työn vein Miralle Amaliaan lauantaina kun kilpailuaika päättyi maanantaina.

Onnea kaikille osallistuneille äänestykseen, erityisesti onnea Helsingin finaaliin päässeille!!

Tampereen skräppäystapaminen 22.1

2011-01-30T01:06:00.000+02:00

Jo toinen Tampereen seudun tapaaminen toteutui 22.1. Paikalla oli kaikkineen 8 skräppääjää, + 2 alaikäistä innokasta tekijää! (Joista toinen oli poika ja hyvin innokas skräppisivujen tekijä!!)

Päivä oli hauska ja aikaa saatiin kulumaan klo 10-17. Ja mitä sain aikaan? No en paljonkaan, mutta edelleen olen sitä mieltä tapaamisiin mennään tapaamaan ihmisiä, keskusteleen skräppäyksestä ja vaihtaan kuulumisia. Työn alla itsellä oli Tammikuun Helsingin tapaamisessa aloitettu "mini"albumi, A4-kokoinen albumi huvimajan rakentamisesta. (siitä lisää myöhemmin, jos ja kun se edistyy...)

En huomannut kysyä lupaa kuvien julkaisuun, siksi bluratut kasvot.

Lisäksi osallistujien tavaroosta löytyi näin herkusllisen värisiä tavaroita:

Ihania, kuvaamisen arvoisia yksityiskohtia, kun oma pöytä näytti tältä:

Mutta siis antoisa päivä kaiken kaikkiaan ja jatkoa seuraa, kunhan tää yksi saa varattua seuraavan päivän. Suunnitelma on tavata seuraavan kerran 26.3. Mutta siitä tarkemmin kunhna paikka on varattu.

Skräppäyskurssilla tehtyä

2011-01-29T23:33:00.000+02:00

Viime viikolla alkoi taas jo perinteeksi muodostunut työväenopiston skräppäyskurssi, jota vetää Sannika. Ryhmä on tänä vuonna pieni, vain 8 henkeä, mutta onneksi kurssi silti alkoi.

Aiheet ovat tänä keväänä osin erilaisia koska ryhmässä on vain yksi, joka ei ole aiemmin harrastanut skräppäystä. Sannika kysyi halukkuutta tuoda 2-3 omaa työtä näytille ja ne pikaisesti analysoidaan kurssin aluksi ja muut tekevät sitten sen analyysin mukaan. Mallitöiksi saa ottaa joko itseä miellyttävät työt, tai sitten voi jo kotona tutkailla omia töitä, että mikä asia esiintyy niissä usein ja ottaa sitä ajatellen mallityöt mukaan kurssille.

Kuulostaa hauskalta ja kiva päästä toteuttaan jollekin toiselle skräppääjälle ominaisia asioita leiskassa. Vähän niinkuin haasteena kopioida jokin elementti joltain toiselta.

Viime viikolla, kun kurssi alkoi, ajatuksena oli saada sivuun jotain roikkuvaa tai roikkuvan tapaista. Päivämäärä-tag oli tähän tilanteeseen se helpoin, ja sen siis toteutinkin.

Leiska oli mielessä jo kotona ja siihen oli mukaan valittu sopivia materiaaleja. Hyvä aihe, tarpeeksi vähän papereita ja muuta sälää ja a'vot, valmista.

Valokuvaus taas näin pimeällä iltamyöhällä ei ole kovin tehokasta ja kun edelleen kuvankäsittelytaidot on mitä on, niin laadullisestu otokset on aika heikkoja, mutta tällä mennään.

Valittettavasti poikien kasvot on blurratut. Sivua oli kaikkineen helppo työstää ja valmista tuli hyvin kivuttamasti, mukavaa skräppäystä siis.

Kurssi jatkui tällä viikolla, siitä lisää huomenna. Jos saisi tekeleitä kuvattua päivännäöllä...

Kätköistä löydettyä

2011-01-07T20:05:00.000+02:00

Huomista varten pakkaillessani löytyi tämä viime vuoden leiska joka on varmaan jäänyt postaamatta. Laitetaas se nyt, uusien leiskojen puutteessa, esille tänne.

Kyseessä oli haasteleiska Sannikan vetämällä työväenopiston skräppäyskurssilla, jolle syksyllä osallistuin. Sannika oli hommannut meille pienen setin, josta sitten leiska piti tehdä. Mitään omaa materiaalia ei saanut käyttää, ja tuotteiden lisäksi käytössä oli jonkin verran kaikille yhteisiä materiaaleja kuten leimasimia, leimavärejä ja suihkemaaleja.

Alkuperäisinä materiaaleina oli:
Scenic Routen kaksipuoleinen kuviokartonki (kuvassa lintupuoli näkyvissä)
Vaalean lila, yksivärinen kartonki
Washi-teippiä (ainakin oliivin vihreää ja vaaleaa lilaa oli)
Bing blingejä
Puulintuja
Muovisia kuvioita
Tag

Eli kaikenlaisia materiaaleja oli käytössä. Ja taas kerran, niinkuin aina näissä haasteissa, valmistui monenlaisia sivuja. Värimaailma oli aika hauska, onneksi sai laitettua tuota oliivinvihreää vähän tasaamaan lilaa. Lopputuloksesta ei tullut niin hurja kuin ensin pelkäsin.

Mutta nyt tarttee jatkaa pakkaamista. Kun ei oikein meinaa sujua. Kaikki muu kiinnostaa enemmän, onpa ylläri. Syy on vain siinä että mulla on ihan liikaa tavaraa, aivan liikaa. Pitäisi alkaa niitä tuhlaamaan ihan urakalla. Jonkin verran olen saanut kasattua muille jaettavaksi. Toivottavasti kelpaa jollekin, takaisin en niitä haluaisi tuoda...

Ihan kaikkea ei vielä raaski vaihtopöydälle tuoda, ehkä sitten helmikuun Intohimona-tapahtumaan on mieli sen verran muuttunut, että sinne tulee enemmänkin.

Lauantai lähestyy!

2011-01-07T11:19:00.000+02:00

Minäkin monen muun tavoin olen viettämässä lauantaita 8. päivä Helsingissä skräppäilyn merkeissä. Saimme toisen puoliskon kanssa sovittua samalla yhteisen viikonloppureissun maamme pääkaupunkiin, kaksi kärpästä siis yhdellä iskulla ja arvatkaapas kenen idea =)

Mutta samalla kun Helsinkiin päin olen tulossa, haluan vierailla edes yhdessä kaupassa. Siksi siis Mira on avaamassa Askartelu Amalian jo klo 9.30 lauantaina. Että jos joku tämän lukeva innostuu, niin Espoossa on kauppa auki. En ole aiemmin vieraillut Miran kaupassa, niin siksi on kiva käydä.

Eilen jo yritin pakkailla, yritykseksi jäi. Tänään en oikein malttais töitä tehdä kun sormet syyhyää päästä skräppikaman kimppuun. Ja älkää pelätkö, ihan varmasti löydän (ja olen jo löytänytkin) paljon vaihtopöydälle laitettavaa...

Huomista odotellessa siis! Nähdään!

Inspiroivaa uutta vuotta 2011!!

2010-12-30T20:43:00.000+02:00

Vuosi alkaa olemaan lopuillaan. Aika olisi kaikenmaailman yhteenvetojen ja uusien lupausten, mutta ainakin vielä jätän ne rauhaan. Nautin nyt vain olosta ja elosta, kun ei ole niin kiire kun loppuvuodesta oli eikä ensi vuoden kiireet koputa vielä ovella.

Nautinnollista vuoden vaihdetta siis kaikille!

Yhden kuvan kuitenkin postaan. Ostin itselleni joululahjaksi uuden laukun =)

Aikas simppeli, peruslaukku. Mutta on nyt sitten ihan perässävedettävä. Crafticasta ostettu, merien takaakin olis löytynyt, mutta postarit ja tulli ei nyt houkuttanut. On se ihana, nyt tarttis vaan päästä käyttämään. Niin ja tuli jopa jouluksi! Piti ihan aatonaatto-iltana kuuden aikaan käydä postissa kun tekstiviesti paketin saapumisesta tuli.

Ja siitä saakin aasin sillan, eli onko joku Tampereen seudulta menossa Helsinkiin skräppäystapaamiseen lauantaina 8.1? En ole vielä ilmoittautunut, kun en ole löytänyt ketään tältä suunnalta joka olis menossa. Olis niin kiva mennä kimppakyydillä tms. Mutta kommentoikaa jos joku on menossa, niin voisi itsekin harkita!

Skräppi croppi Tampereella

2010-11-28T21:59:00.000+02:00

Eilen lauantaina pidettiin Tampereella skräppäystapaaminen. Paikalle pääsi kaiken kaikkiaan 7 innokasta skräppääjää, ihan kivasti kun päivä on näinkin lähellä joulua. Tilaan jossa kokoonnuttiin, olisi hyvin mahtunut 10 henkeä, silloin kaikille olisi ollut vielä oma pöytä, joten ihmisiä oli ihan sopiva määrä.

Aikaansaamisia ei vielä ole laittaa näytille, päivän aikana kun tein minialbumia. Siinä oli niin paljon kaikenlaista pientä puuhaa ennenkuin mitään valmista tulee, niin koko päivä meni siihen. Siitä siis myöhemmin. Muutenkaan päivän aikana ei oltu niin kovin tuotteliaita, mutta innostunut puheensorina täytti huoneen ja sehän vasta kivaa oli!

En huomannut kysyä lupaa kuvattavilta, siksi blurratut kasvot.

Seuraavaa Tampereen tapaamista on suunniteltu lauantaille 22.1.2011, eli sen vois jo merkata alustavasti kalentereihin. Varaan tilan alkavalla viikolla.

Viime keskiviikon skräppäyskurssin aiheena oli märkä, eli suihkittava maali. Siihen aiheeseen sain tehtyä tämän leiskan:

Maalia on suihkittu kuvan taakse kuviopaperiin ja tuo kuvio on maalattu sabluunan läpi. Yksinkertaisesti.

Värit ei ihan leiskassa nyt ole kohillaan, mutta en niitä nyt jaksa alkaa säätään enempää. Eilisen tohinoissa Laura ehti vähän näyttään miten kuvankäsittelyn avulla muokataan kuvia, mutta eihän niitä nyt enää voi muistaa kun niistä eilen kuuli. Mutta tähän alle vielä alkuperäinen, huonossa valossa nyt illalla kuvattu. Olis muuten hienoa kun olis lyhyt, skräppääjän kuvankäsittelykurssi, ihan vaan perussettiä että mitä, miten ja niin poispäin.

Vihdoin valmis minialbumi

2010-11-23T12:10:00.000+02:00

Skräppäysristeilyllä aloittamani minialbumi on vihdoin valmis! Sannikan vetämällä työväenopiston Skräppyksen työpaja -kurssilla oli viime viikolla aiheena minialbumin tekeminen, joten ihan omin voimin en miniä valmiiksi saanut... Mutta valmis yhtä kaikki! =)

Kuvia reissusta jäi jonkun verran yli, siksi päätin tehdä yksipuoleisia sivuja, voin sitten jälkeenpäin laittaa irtokuvia takapuolelle kiinni.

Kuvakollaasja tein Posterino-nimisellä ilmaisohjelmalla joka löytyi Internetin ihmeellisestä maailmasta. En keksinyt meidän kuvakäsittelyohjelmalla tapaa laittaa useampi valokuva samaan kuvaan, niin siksi piti etsiä muuta. Posterino on oikeastaan tarkoitettu postikorttien ym muiden kollaasien tekoon, siksi osa kuvista on 10x15 kuvakoon rajojen ulkopuolelle ja kun leikkasin ylimääräiset reunat pois, näyttää kuvat vähän hassuilta, mutta kelpaa mulle.

Taustapaperit on ihan sekalaista seurakuntaa, kaikki lähestulkoon eri merkkisiä ja kuvioisia. Siksi tuo carft-tyyppinen kartonki tuo kivaa yhdenlaisuutta albumiin. Lisäksi halusin yhtäläisyyksiä muitakin joten tarinoinnit on kirjoitettu kaikki koneella samalle paperille. Niin ja löytyyhän kaikilta sivuilta, vähän eri koossa, helmen puolikkaita.

Valmista albumia katsellessa ilme ei omaan silmään ollut siltikään tarpeeksi yhdenlainen, joten mustasin kaikien sivujen reunat sinisellä metallihohtoisella musteella ja loppusilauksena lisäsin jokaiselle sivulle maaliympyöitä. Tämä tuli vähän niinkun PiaKoon inspiroimana.

Lopputulos on hyvä. Olen tosi tyytyväinen että päivä on nyt tallennettu. Yksi stessitekijä vähemmän skräpättävien kuvien pinossa =)

Lemppari kautta aikain

2010-11-08T19:47:00.002+02:00

Viime keskiviikkona skräppäyskurssilla aiheena oli huopa. Paljon muuta nyt ei ole ehtinyt tekemään kun kurssileiskoja, mutta onhan sekin jo jotain.

Jonkin sortin putkiaivosyndrooma vaivasi varsinkin viime viikolla kellojen siirtämisen jälkeen, eikä inspiraatiota tuntunut löytyvän vaikka kuinka pöydälle kaivoi pastellisävyisiä nappeja, lankoja ja huopaa. Onneksi sain selailla hetken uusinta itävaltalaista Die Scräpperin(?) lehteä ja sieltä löytyi innostava leiska malliksi.

Aiheeksi valikoitui valokuvan värien perusteella mun kaikkien aikojen lempikirjailija Tuija Lehtinen. Kuvan värit suorastaan vaativat makeita sävyjä ja varsinkin vaaleanpunaista ympärille.

Loogisesti myös taustakartongin väriksi valikoitui musta; sehän saa kaikki pastellisävyt näyttämään vieläkin herkullisemmilta =) Mustaa en paljoakaan ole käyttänyt, mutta tähän työhön se vain sopi niin hyvin.

Asettelu on oikeastaan tosi kiva. Välillä pohdin sitä, miksi haluan tehdä 12x12" sivuja, kun usein haluan käyttää vain yhtä kuvaa. No tämän takia; joskus se yksi kuva riittää kertomaan riittävästi ja kun sen ympärille saa sopivassa suhteessa koristeita ja tyhjää tilaa niin avot!

Huopaa sivussa on, kuten näkyy, sekä ympyräkoristeissa että tähdissä. Itse asiassa ennen kuin olin päättänyt edes leiskan asettelusta, halusin sivuun keltaisia tähtiä. Niillä halusin viestittää kirjailijan olevan mulle tähti.

Vähän hölmöä höpöttelyä, mutta leiska on mulle tosi mieluinen. Vaikka alkuun pääsy oli josko sanoisin, hieman kankeaa, niin lopputulos korvaa kaiken. Aihekin on itselle mieluinen, tärkeä muisto, jonka halusin tallentaa, joten onneksi kaikki meni nappiin. Kuvan olen varta vasten ottanut skräppäystarkoitukseen ja kirjat on oikein aseteltu pöydälle kuvaan.

Skräpättyä

2010-11-06T19:26:00.000+02:00

Viime viikoilla aloitin taas jo toista vuotta peräkkäin työväenopistossa skräppäyskurssilla. Sannikan ohjauksessa oli ensimmäisen kerran aiheena ompelu. Oikeastaan kukaan ei saanut leiskoja valmiiksi, sen verran aikaa ompelu otti, mutta nyt on omat sivut valmiina. Tein laakista aukeaman, kun kuvia samasta aiheesta oli niin paljon.

Kuvat on taasen täälläkin surkeita, vaikka yritin kuvata keskellä päivää ja ulkona, niin ja uudella kameralla. Mutta kun kiireessä kuvaa niin ei ihan priimaa tullut.

Ommellen leiskoissa on siis tehty otsikot. Sannikalla oli kivemmat mallit aakkosille, Grillimestari on tehty niillä ja itsellä on ihan perusaakkoset, toinen otsikko on tehty niillä. Ensimmäisessä otsikossa ole ensimmäisen kerran käyttänyt tuollaista, mikä-tuon-tyylin-nimi-nyt-olikaan pistoja ja toinen otsikko on tehty ihan vaan yksinkertaisilla pistoilla. Kuten tekstistä saattaa huomata, en ole ollenkaan mikään lanka-käsityöihminen =)

Leiskoista tuli sellaiset kuin olin kaavaillut. Kurssille mennessä ei ollut päässä mitään muuta kun aihe, joten olen siinä mielessä kovin tyytyväinen. Aukeaman teossa, varsinkin oman mallin mukaan, on aina itsellä ollut se ongelma, että ensin tehdystä tulee paljon mieluisampi kuin toisesta. Toiseen tulee elementtejä, ainakin omasta mielestä, jotka on tekemällä tehtyjä. Niin vähän kävi näissäkin, mutta tärkeintä on, että olen saanut tämänkin muiston talletettua.

Skräppäystapaaminen Tampereella

2010-11-03T14:27:00.000+02:00

Varasin kokoustilan Hervannan vapaa-aikakeskuksesta lauantaille 27.11. Olisiko Tampereen seudun skräppääjillä innostusta tavata ja viettää päivä yhdessä?

Laittakaa viestiä kommenttikohtaan, niin tiedän onko joku kiinnostunut ja kannattaako varaus pitää voimassa. Tila on varattu koko päiväksi klo 9-19, mutta eihän siellä koko päivää tarvitse olla.

Tila on 44m2 ja kotisivujen kuvauksen mukaan sinne mahtuu 20-25 henkeä. Mutta jos ajatellaan että me skärppääjät toivoisimme vähän enemmän tilaa, niin sellainen 15 henkeäkin voisi olla vielä ihan toimiva tuon kokoisessa tilassa.

Tila on ilmainen ja ajattelin josko jokainen toisi omat eväät, niin kenellekään ei tule mitään ylimääräisiä kustannuksia. Miltä kuulostaa?

Tässä on linkki Hervannan vapaa-aikakeskuksen sivuille ja sieltä siis kokoustila 202 on nyt varattu. Jos innostusta löytyy, niin tästähän voisi tehdä epäsäännöllisen säännöllisen tavan ja kokoontua vaikka kerran kuussa tai parin kuukauden välein.

Harrastajat Tampereen seudulla ovat lisääntyneet, mikä on kiva, ja olisi hauska oppia tuntemaan toisia.

* * * * * * * * * * * * * * * * * *

Viime lauantaina vietin päivän Turussa, Osaava nainen -messuilla. Tarkoitus ei ollut ostaa mitään skräppäykseen liittyvää, kun pitäisi käyttää vanhoja ensin pois, mutta mutta... Toisin kävi. Ei, en ostanut paljoa, mutta ostin isosti, nimittäin Heinikan tiskiltä mukaan lähti Crop-a-Dile II Big Bite: Pink! Aivan ihana

Mitenkään siis suunnitelmissa ei ole ollut ko laitetta ostaa, haaveissa toki on ollut. Mutta Heinikka oli ottanut yhden kappaleen noita mukaan ja kun se lauantaina aamupäivällä vielä oli myymättä, niin tein vain palveluksen ettei tarvitse sitä kotiin lähteä raijaamaan.

Mutta sellainen tuli nyt ostettua. Pitänee laittaa vanha Crop-a-Dile myyntiin, kun ei kahdella sentäs mitään tee.

Se on vihdoin täällä!

2010-10-17T21:01:00.000+03:00

Elokuun lopussa tekemäni tilaus saapui vihdoin perjantaina meille asti =) Hetken aikaa jo oli pelko takaraivossa saapuuko lähetys koskaan, vaikka lähestyajaksi annettiinkin 21-129 vuorokautta. Taisi olla Atlantilla vastatuulta kun näinkin kauan kesti.

Mutta iloinen yllätys oli, että paketin sai noutaa postista, ei tullista. Olin ihan varma että lähetys joutuu tulliin, joten yllätys oli erittäin mieluinen.

Ja tässä se nyt on:

Ja tässä ihanan aurinkoinen ilma perjantailta, kun Project life saapui:

No niin, nyt ei sitten tarvitse kun alkaa kuvaamaan. Ja oikeastaan kirjoittamaan. Kuvaaminen on se helppo osuus, mutta tarinan kertominen siitä päivästä josta kuvakin on, niin se on vaikeampaa. Mutta innostaa kyllä ryhtyä toimeen =) Ja meillä perheen toinenkin osapuoli kiinnostui asiasta sen verran, että lupasin hänellekin ainakin oman viikon ja jos tykkää niin enemmänkin ikuistettavaa.

Yksi syy miksi tämän "projektin" hankin, oli ja on edelleenkin, stressin poistaminen skräppäyksestä. Mä olen kasannut itselleni henkisiä pinoja asioista, tapahtumista, matkoista, ihmisistä ja ihan arkipäivän asioista, jotka pitää tallentaa jossain muodossa sivuihin ja kansioihin. Se on varmasti osasyy ja suurin syy sihen miksi skräppäys on ollut niin nihkeää. Tuntuu mahdottomalta vastata siihen haasteeseen jonka on päässänsä luonut.

Project Lifen lisäksi olen päättänyt tilata matkoista ja joistain tapahtumista joista on paljon valokuvia, valokuvakirjat. Silloin saan nekin pois mielestä ja siitä henkisestä To do -listan pinosta ja voin oikeasti tehdä sitä mikä miellyttää. Tämä on nyt mun ratkaisu joka toivottavasti toimii =)

Ja auttahan tässäkin projektissa kunnon välineet, meillä kun on myös uusi kamera:

Että kyllä mun nyt kelpaa =)

Uusi yritys: Skräppäysristeily

2010-10-01T08:39:00.000+03:00

Nyt taitaa onnistua kuvien lisääminen Bloggeriin. Ehkä vika oli siis jossain muualla kuin koneen tässä päässä =)

Mutta siis ihanalla skräppäysristeilyllä oltiin 13 muun kanssa viime viikonloppuna. Jo perinteeksi muodostunut "kokousporukka" muistettiin myös laivalla "Olittekos te täällä viime vuonnakin?" =D Meidät varmasti muistettiin ja muistetaan hyvällä niissä kokoustiloissa.

Kovin tuottelias ei reissu minulle ollut, suurin anti taisi taas olla sosiaalisella puolella. On aina mukavaa tavata toisia skräppääjiä livenä, koska muutenhan tämä on itsenäinen harrastus, vaikkakin blogimaailma kuuluukin mun mielestä oleellisesti skräppäykseen.

Valmiiksi asti sain samat materiaalit -haasteleiskan, josta enemmän infoa löytyy Lehtipollon sivuilta. Sivun tein samasta aiheesta kun risteilyllä aloittamani minialbumi, kesäisestä retkestä Bengtskärin majakalle. Haasteen materiaalit olivat väritykseltään itselle oikein sopivat, kiitos vaan niiden hankkijoille Lehtipollolle, Xingille ja Elinalle materiaalien valinnasta.

Kuva on vähän huono. Kuvasin sen nopeasti iltamyöhään sisällä päivänvalolampun loisteessa. Ja siihen on kuvauksen jälkeen tullut pieni tarainointi, eli paikka ja aika, tuohon valokuvan alle. Mutta tässä kuvassa värit ovat lähimpänä luonnollisia sävyjä.

Pitäisi nyt oikeasti syksyn aikana oppia kunnolla käyttämään kameraa, ettei aina tarvitsisi katsella vääristyneitä värejä kuvissa. Lisäksi on suunnitelmissa opetella peruskuvankäsittelyä, silläkin pystyisi jotain korjaamaan.

Lisäksi aloitin risteilyn aikana minilbumia samasta aiheesta. Se on edelleen vähän vaiheessaan, tämä viikko on ollut niin kiireinen ettei ole sitä ehtinyt jatkamaan. Sen aika tulee siis myöhemmin. Lisäksi myöhemmin kuvia ja muuta Tukholmasta sekä ostoskierroksesta =)

Skräppäysristeily

2010-09-30T17:58:00.000+03:00

Minäkin osallistuin 13 muun tavoin viime viikonloppuna ihanalle, perinteiselle skräppäysristeilylle.

Tähän olisi nyt kivasti sopinut yksi kuva sieltä risteilyltä, mutta ei. Blogger ei ole tänään, eikä ole ollut pitkään aikaan, mäkki-ystävällinen!

Te muut Mac:n käyttäjät, millä selaimella te lataatte kuvat sivustolle? Mä olen nyt kokeillut Safaria, Operaa ja Firefoxia, eikä yhdelläkään suostu lataan kuvia. Aiemmin ongelmia on ollut Operalla mutta Safarilla on aina toiminut.

Mutta siis kuvia on tulossa kunhan saan ne jollain ilveellä tänne ladattua....

Viimeinen lomaleiska

2010-08-17T21:07:00.001+03:00

Loma loppui ja paluu arkeen on koittanut. Mutta hyvillä mielin mennään, ihan kiva oli palata töihin.

Viimeinen lomaleiska tuli kyllä valmiiksi jo lomalla, mutta että tuo valokuvaaminen voi olla niin hankalaa! En sitten tiedä olisiko suuri 12" skanneri oikeasti helpompi, siinä kun tulee taas omat ongelmansa kuten tilanpuute. Valokuvausta pitää siis vielä harrastaa.

Viimeinen lomaleiska on kuvitettu jo viime vuoden huvimajan rakennuskuvilla ja niihin piti tulla aivan erilainen tarinointi, mutta päädyin sitten tähän. Tämä on vähän sellainen meidän arkipäiväinenkin asia joka ansaitsi tulla ikuistetuksi. Eli siis Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty:

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarinoinnin piti tulla tuohon valokuvien ja alemman otsakkeen väliin. Lopulta tuntui ettei se siihen oikein sovi kun sitä tarinointia alkoi sitten kehittyä. Itse leiskan päätähti kommentoi otsikon nähdessään että siihen olisi sopinut jatkoksi: "ja puoliksi tehty on tähänkin asti riittänyt". Hetken päästä hän jatkoi että tähän olisi sopinut motoksi myös: "Kun ite tekee saa semmosen kun tulee".

Myöhemmin tarinointi jatkui myös jotenkin että meidän koko huvimaja-projektista olisi saanut hyvän "Nörtti rakentaa" -tosi teevee sarjan =)

Mutta siis tarinointi päätyi kiertämään leiskaa. Ensin suunnittelin piirtäväni pelkän mustan viivan reunustamaan taustaa, mutta tarinointi oli huomattavasti parempi idea. Ei se oikein muutenkaan olisi sivuun mahtunut. Isompi kuva on varmuuden vuoksi irti taustasta yläosastaan, mutta se saa nyt odottaa parempaa käyttöä kuin piilotettu tarinointi.

Tarinointi kokonaisuudessaan:

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

"Sanoo Juha ja jatkaa, että puoliksi tehty on tähänkin asti riittänyt. Toinen motto voisi olla, että kun ite tekee saa semmosen kun tulee. Kuitenkin kaikki mitä meillä aiotaan tehdä on ensin hyvin tarkkaan mietitty, suunniteltu ja laskettu. Myös kirjoja luetaan ja nettiä selataan paljon ennen varsinaista toteutusta."

Sellainen leiska. Kotirintamalla edelleen skräppäystavarat odottaa siivousinnostusta =( Mutta eiköhän se tästä kun arki alkaa painamaan kunnolla päälle, niin innostus arkiasioihin kuten siivoamiseen taas palaa.

Lisää ulkona inspiroitumista

2010-08-02T15:27:00.004+03:00

Skräppäämisessa on tosiaan olut pitkä tauko. Nyt lomalla ja mökillä ollessa on ollut siinä mielessä helppoa, että mukana on vain rajallinen määrä tavaraa ja materiaalia. Kotona ongelmana on varmasti viimeisinä viikkoina ja kuukausina ollut oman askartelutilan sotkuisuus. Mulla on tavaraa laatikoissa ja pussukoissa eikä mikään ole ollut omilla paikoillaan enää pitkään aikaan. Ei se innosta aloittamaankaan mitään leiskaa kun tietää että ensin pitäisi oikeasti siivoilla ja tosissaan tutkia mitä kaikkea kätköistä edes löytyy.

Viimeisellä lomaviikolla olen jo vähän pakotettu olemaan kotona, niin silloin olisi tarkoitus käydä skräppäystavarat läpi ja oikeasti inventoida sellaiset kokonaan pois huushollista joita ei aio käyttää. Mutta sitä ennen siis nautitaan täällä mökillä olosta vielä tämä viikko.

Ja kun ilma oli eilen taas hyvin suotuisa ulkona oleskeluun, niin asettauduin ulos tavaroineni. Meillä on mökin piha vähän hullussa ilmansuunnassa ja puitakin on lähellä paljon, koska alkuillasta/loppuiltapäivästä aurinko vain yksinkertaisesti siirtyy pois meidän pihasta. Kovalla helteellä sen ei niin ole väliäkään, ihanaa helpotusta vain, mutta nyt ei-niin-kovilla-helteillä auringosta haluaisi nauttia vielä mahdollisimman paljon.

Viereisellä pellolla aurinko paistoi vielä upeasti kullanvärisenä hohtavaan viljaan. Inspiroiva maisema =)

Kun taas kotipihaan aurinko ei enää paistanut:

Lukuunottamatta pientä valon pilkahdusta saunan seinässä:

Tällä kertaa Inspiroidu-blogissa haastettiin käyttämään tekstiä taustalla jossain muodossa. Sannikan innostama halusin tallentaa pienen palan tätä hetkeä. Olisin halunnut leiskaan valokuvan mökistä, mutta tietenkään sellaista ei nyt ollut mukana. Polte kuitenkin juuri tähän leiskaan oli, niin siksi oli pakko se tehdä ilman valokuvaa.

Dymo juniorilla vain kirjoittelin sanoja jotka kuuluivat eiliseen, siihen hetkeen kun leiskaa tein. Pidemmän tarinoinnin ihanasta sunnuntaipäivästä laitoin sivuun piiloon, koska en halunnut peittää "kirjan sivuja" omalla tekstillä.

Jälki on vähän tuollaista rouheaa, ei niin viimeisen päälle silotettua ja tykkään siitä juuri sellaisenaan.

Sivuja kirjasta repiessäni en niitä sen suuremmin valikoinut, vaikkakin olisi ollut hieno korostaa aiheeseen liittyviä sanoja tekstin joukosta. Yksi pätkä kuitenkin sai osakseen erityistä huomiota koska se sopii aiheeseen niin hyvin:

Periaatteessa sivuun on vielä mahdollista liittää valokuva. Halusin alareunaan vähän maalia. Mutta kun mun maalivarasto on edelleen aika onneton, niin enhän löytänyt mitään sopivaa väriä. Sekoittelin sitten vihreää, helmiäisvalkoista, aniliininpunaista ja vaaleanpunaista sekä vähän lisää vihreää ja leimasin sillä tuon alareunan kuplamuovikuvion. Siihen päälle on siis mahdollisuus kuva kotona laittaa jos haluaa. Toisaalta myös jompikumpi maisemakuva auringon kultaamasta viljapellosta voisi sopia sivuun.

Iltakahdeksalta oli sitten pakko pakata tavarat sisälle, tuli ns "tunnit täyteen" kuten mulle huomautettiin =) Inspiraatiota olisi vielä voinut ollakin jäljellä, mutta jos muusta ei huomaa alkavaa syksyä niin kosteudesta; iltakahdeksan aikaan on jo ruohonjuuritasolla sen verran kosteutta että muovitetun viltinkin päällä olevat paperit alkavat kostua.

Kesämuistoja

2010-07-28T16:34:00.001+03:00

Inspiksen haaste nro 117 kehotti tallentamaan kesämuistoja. Niitähän on kaikilla runsaasti, mutta ainakin itsellä valokuvien rajallisuus teki hyvät raamit haasteen toteuttamiselle.

Pitkästä pitkästä aikaa sain aloitettua skräppään. Aie on ollut jo pitkään, mutta jotenkin aloittamisesta on tullut suuri kynnys. Näin toisen lomaviikon ollessa menossa sain itsestäni sen verran aikaiseksi että kasasin askartelutilan ulos ja vastasin haasteeseen, en yhdellä, vaan kahdella leiskalla! Eli aukeamalla mennään =)

Pihalla on kyllä hauska skräpätä. Alkuun viltille paistoi aurinko, mutta onneksi puut tulivat vähän eteen ja loppuaika oli ihanasti varjoa.
Toiset ne vaan "luki lehteä" riippukeinussa kun mä skräppäsin =)

Ja sitten haasteleiskat:

Sivut olivat ajatuksen asteella jo Leikkaa & liimaa tapahtumassa kesäkuussa, mutta onneksi en niitä ehtinyt sen enempää tekemään. Nyt sain omasta mielestäni niihin paremman asettelun ja värimaailman.
Aukeamia en montaa vielä ole tehnyt joten on aina pohtimista kuinka ne saa hyvin nivoutumaan yhteen. Näissä hain toistoa sekä asettelulla että paperivalinnalla vaikkakin vähän eri värisenä.

Oranssi ja tuollainen turkoosin-vihertävä on aika herkullinen väriyhdistelmä ja tarkoitus olikin laittaa molempia värejä molempiin leiskoihin.

Leiskoja oli kyllä hauska tehdä. Sai ihan rauhassa, kiireettömästi nauttia kesäisestä auringonpaisteesta sen parissa mistä oikeasti nauttii. Ihmismieli on kummallinen kun se saa aikaan kaikenmaailman blokkeja ihan tyhjästä. Skräppäystavaroiden esiin ottaminen on edelleen haastavaa, mutta nyt ainakin tiedän että kun vain saan ne esille, niin saan myös jotain aikaiseksi. Lohdullinen tieto.

Loppuun vielä muutama yksityiskohta:

Mittanauha on muuten Bauhauksesta, niitähän roikkuu siellä kaupassa käytettäväksi, kuten Ikeassakin. Nauhasta leikkasin mainokset pois, hioin vähän pintaa että muste tarttuu paremmin ja mustetyynyllä vähän väriä pintaan. Helppoa, halpaa, kaunista ja toimivaa!

Leikkaa & Liimaa Espoossa 22.6

2010-06-30T00:20:00.001+03:00

Niin monien tavoin, olin minäkin nauttimassa kauniista kesäillasta Espoossa Leikkaa & liimaa tapahtumassa viime viikolla. Tapahtuma ylitti odotukset monin kerroin, niin hauska ilta oli. Osallistujat saivat aivan ihanat "pikku" lahjat sekä arvontavoitot. Itse sain ensin kaksi settiä Thickers aakkostarroja, mutta tilaisuuden niin salliessa vaihdoin ne ja sain tilalle Glue dots:n pakkauksen jossa oli useita erilaisia tuotteita. Olin siis vallan tyytyväinen vaihdokseen. (Kiitos vain onnetar Hempalle).

Parasta päivässä kuitenkin oli nähdä tuttuja, tutustua uusiin ihmisiin sekä tavata Amerikan vieras Becky Higgins.

Tässä meidän pöytäseurue. Minä ja kolme blogitonta, eli Anu joka tuli kyydillä Tampereelta, sekä lähempää pääkaupunkiseutua olevat Laura ja Netta. Kiitos paljon ja oli kiva tutustua!

Yllättäen en saanut illan aikana valmiiksi kuin yhden leiskan =) Mutta siitä en ole niin harmissani, koska suurin anti kuitenkin oli sosaalisella puolella.

Valmis sivu oli haasteleiska. Ennen tapahtumaa oli mahdollista osallistua samat materiaalit haastesivun tekemiseen. Itse valitsin kahdesta vaihtoehdosta setin nro 1, jossa oli kellertävää ja ruskeaa värisävyä, maanläheisisä värejä.

Materiaalipaketin lisäksi sai käyttää yhtä vapaavalintaista, yksiväristä kartonkia sekä tarinointilappua. Setin papereita ei tarvinnut käyttää kaikkia, mutta tarroista, kukista ja haaraniiteistä piti käyttää ainakin yhtä.

Kartongiksi valitsin tuollaisen punertavan vähän mukaellen tuota setin paperissa ollutta kukan väriä. Leiskan ajatus selvisi vasta paikan päällä. En ollut yhtään ehtinyt etukäteen miettimään mitä teen tai mistä valokuvasta. Anulla oli mukana Itävaltalainen skräppilehti, josta löysin pohjamallin jota sivussa pääpiirteittäin seurasin.

Muuten sivun tekeminen ja valmiin materiaalin käyttäminen ei tuottanut vaikeuksia, mutta ne tarrat. Tosi kauniita ja juuri sen sävyisiä että niitä voisi käyttää missä vaan, mutta niiden käyttämistä sai hetken miettiä. Lopulta laitoin pari kukkatarraa paperikukkien alle:

Itse vallan tykästyin tuohon taustapaperista irtileikattuun kukkaan, jonka alle laitoin valokuvan. Vaikka sitä paljon käytetää skräppäyksessä niin minä en ole tuollaista taustapaperin osaleikkaamista vielä paljoa tehnyt.

Tarinoinnin viereen sain sitten sopimaan eyeletit.

Päivä oli siis vallan onnistunut eikä yhtään harmittanut että tuli lähdettyä. Vaikka Tampereelta ei Espooseen nyt niin mahdottoman pitkä matka olekaan, niin arki-ilta, ja seuraavan päivän klo 7 töihin meno hetken pisti mietityttään osallistumista. Lopulta oli hauskaa kun mennessä kyydissä olivat Anu ja Elinarsku ja takaisin tullessa lisäksi Sannika.

Lopuksi vielä niin monen muun tavoin "fanikuva" Beckyn kanssa:

Pääsiäispäivitystä

2010-04-03T21:55:00.000+03:00

Monta vapaapäivää aikaa, luulis tytön saavan jotain aikaiseksi näin skräpäysrintamallakin. Mutta ei, yhtään leiskaa en ole saanut tehtyä. Ja kun mulla on vielä ollut lomakin! Mutta onhan tässä vielä päiviä aikaa... "Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato. Toivo on pitkä mies."

Mutta siis päivitystä kuitenkin leiskarintamalla. Maanantaina oli kevään viimeinen työväenopiston skräppäyskurssi. Siellä meillä oli haasteena samat materiaalit. Sannika oli hommannut meille kaikille turkoosi-musta-valkoinen sävytteiset materiaalit, joista meidän piti sivut tehdä. En huomannut ottaa valokuvaa materiaaleista ennen leiskan aloittamista, mutta siis meillä oli
- valkoinen 12x12" kartonki
- turkoosisävytteinen, toisella puolella palloja, toisella raitoja, 12x12" paperi (valmistaja katosi juuri nyt mielestä, Sannika mahdollisesti korjaa tilanteen. Mä kun olen valmistajien kanssa ihan onneton...)
- Mustia paljetteja
- Metallireunainen, valkoinen ympyrä-tagi
- 30 cm pätkä läpinäkyvää mustaa nauhaa valkoisin pilkuin
- sydänpäinen neula (värivaihtoehtoja oli ainakin musta, valkoinen ja vaaleanpunainen)
- Lisäksi saimme käyttää musteita ja maaleja

Eli haasteellinen tehtävä, kaiken lisäksi kun muistin että väreinä oli turkoosin sijaa lila.. Onneksi valokuvat sopivat myös näihin väreihin. Vaikkakin joku sanoi kommentointikierroksella, ettei ikinä olis uskonut tuon yhden kuvan sopivan näihin väreihin (tuon alemman).

Kukat sivun yläreunassa on leikattu Fiskarsin leikkurilla ja päällystetty ensin kaksipuoleisella teipillä (Biltema rules) ja sitten päälle on ripoteltu samettijauhetta. Kaunis pinta ja sopii hyvin väriteemaan.

Otsikko tuotti, ja tuottaa edelleen, suunnatonta vaikeutta. Tai ei se otsikon teksti vaan se miten sen toteuttaa. Ensinnäkin jätin otsikolle aivan liian vähän tilaa. Toisekseen käytössä oli siis periaatteessa hyvin rajallinen määrä materiaalia. En halunnut kotona korvata otsikkoa esimerkiksi aakkostarroilla, koska niitä ei ollut käytössä haasteessa. Kirjoitin otsikon tussilla samalle paperille kuin tausta on ja laitoin valkoisesta kehykset, jotta erottuisi joukosta. Tarkoitus oli vielä käyttää valkoista tussia, mutta se nyt ei tähän hätään tullut vastaan, joten siitä sitten myöhemmin.

Piparireunainen raitapaperi sivun poikki oli vahinko. Tarkoitus oli vain leikata piparireunaisia kuvioita leikkurilla, kunnes huomasin että siitähän jää aika hauska "silppu" jäljelle. Noh, tätä kun ei oltu mietitty sitten yhtään, niin kuviot eivät menneet paperisuikaleelle tasaisesti, alareunassa on isompi tyhjä tila kun ylhäällä. Kotona piti se jotenkin peittää, mutta kas' kun se on jäänyt. Menkäät siis näin. Kuvissa oli ja on edelleen paljon turhaa, mutta en halunnut niitä silputa ihan pieneksi. Kuviopaperilla sain kuvista tärkeimmät elementit esiin. Hauska erehdys siis kaikkinensa.

Lopuksi käytin maalia. Olen vallan ihastunut maaleihin, pitkälsi Pikkuhelistimen ansiota. Hän käyttää niin ihanasti maaleja, sivuista on hyvä ottaa mallia omiin töihin. Mutta siis tähän työhön käytin ihan Tiimarista ostettuja akryylimaaleja, sekoitin vihreää ja sinertävää, lisäsin vähän vettä ja roiskutin pensselillä reunaan roiskeita. Maaleissa on pienoinen metallihohtoinen sävy ja se toi kivan hohteen leiskaan. Kuvat eivät tee oikeutta, koska en päässyt yhteisymmärrykseen kameran kanssa mihin pitää tarkentaa.

Mutta siis kaikkinensa hyvä leiska. Onnistuneita yksityiskohtia ja tosi hauska tehdä haaste täysin toisen valitsemista materiaaleista. Syksyllä on luvassa uusi kurssi työväenopistossa skräppäyksestä ja vakaa tarkoitus olisi osallistua. Mutta siihen asti, nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja saada sivuja tehtyä ihan omin voimin!

Skräppäystapaaminen Tampereella

2010-03-29T12:42:00.003+03:00

Nyt kun Ikaalisista on selvitty ja huhtikuu on alkamassa, on hyvä muistuttaa mieliin seuraava Tampereen skräppäystapaaminen!

Aika onkin muuttunut lauantaista sunnuntaihin!!

Aika: sunnuntai 18.4
Paikka: Ruokahuone Oliivipuu, Kuokkamaantie 4 (Viinikan apteekin yläkerrassa)
Kello: alkaen klo 12, päivä jatkuu klo 18 asti tai tarpeen mukaan

Hinta on 10 euroa, joka sisältää jokaiselle oman askartelupöydän.

Omat eväät mukaan. Mukaan myös luonnollisesti omat askartelutarvikkeet ja -välineet.

Ilmoittautumiset ja mahdolliset lisäkysymykset suoraan järjestäjälle Mariannelle, sähköpostiin: oliivipuu.ruokahuone at elisanet.fi

Nyt kaikki vaan porukalla mukaan! Kahdessa jo olleessa tapaamisessa on ollut hauskaa ja varmasti tulee olemaan nytkin!

Jos joku on tulossa bussilla tai vaikka junalla, niin allekirjoittanut ainakin voi hakea ja viedä asemalle.

Kesä -akryylialbumi

2010-03-26T12:04:00.004+02:00

Viikko Ikaalisten jälkeen ei ole lähtenyt ihan niin inspiroivasti käyntiin kun olisin toivonut. Tai innostusta olisi kyllä riittänyt, mutta ihan älyttömän kiireinen aikataulu on pitänyt huolen ettei vahingossakaan ole ehtinyt istahtaa pöydän ääreen. Toki siihen on vaikuttanut sekin että mun pöydän ääressä ei edelleenkään mahdu skräppään... Se tietokone tarttis saada siirrettyä siitä pois, mutta mutta...

Kuvasin nyt kuitenkin kunnolla Heinikan workshopissa aloitetun ja lauantaina myös loppuun asti saatetun akryylialbumin. Heti alusta asti oli selvää että teen siitä mahdollisimman yksinkertaisen että saan sen valmiiksi.

Väreinä käytin vain kahta, vihreää ja punertavaa alkoholimustetta. Kuvista tein kaikista samankokoisia ettei tarvinnut miettiä mikä näkyy vastakkiselle puolella ja mikä ei. Helppo vaihtoehto siis.

Tein albumiin yhden ylimääräisen sivun ihan tavallisesta pakkausmuovista, vaikka jostakin leimasimen paketista. Sen kuvioin sitten big shot -leikkurilla kukkakuviolla. Ihan hauska lisuke siis.

Viimeiselle sivulle kokosin sitten koko albumin tekstit. tarkoitus oli laittaa ne samaan järjestykseen kun valokuvatkin. Noh, sunnuntai-aamuna juoksulenkillä tuli sitten mieleen, että unohdin grillimakkara-kuvan tekstin, joten sen lisäsin sitten viimeiseksi. Lisäksi se on vhän väärässä muodossa. Nyt siinä lukee että Kesä on... grillimakkara. =) Mutta se on hauska lapsus, enkä siihen enää puutu.

Kaiken kaikkiaan olen albumiin tyytyväinen. Minialbumit ei koskaan ole tuntunut omilta, mutta tätä oli kiva tehdä. Akryyli on hauska materiaali työstää, mutta kovasti siinä oli miettimistä kun kaikki koristeet näkyvät myös toiselle puolelle.

Ensitunnelmia Ikaalisista

2010-03-21T09:09:00.005+02:00

Hyvin nukuttu yö takana, aamulla 30 minuutin juoksulenkki, suihkunraikkaana ja vatsa täynnä aloittelemassa uutta päivää.

Eilisiä tunnelmia kuvina:

Lisää kuvia ja tarkempia kuvauksia myöhemmin, nyt pitää alkaa skräppään!!

Kissarakkautta

2010-03-16T16:36:00.008+02:00

Lisää elukoita joista tykkään, siis lehmien jälkeen vuorossa kissat!

Leiska aloitettu Skräppäyskurssilla viime viikolla, kotona lisäilin muutaman koristeen ja se oli siinä. Tuo Aamulehden mielipidesivun juttu on kiinni aika kevyesti kun en tiedä jääkö se sivuun. Toisaalta juttu on niin hauska, se on ollut meidän jääkaapin ovessa viime kesästä joten olisi kiva se sivuun tallentaa. Siippa sen lehdestä jääkaapin oveen siirsikin =)

Otsikko on ihan selvällä suomenkielellä, kun en kissakieltä osaa niin päättelin niiden sanovan noin, ainakin silloin tällöin. Englanniksi kissat kai sanovat meow, mutta en halunnut sitä otsikoksi.

Ihan pakko oli kikkailla eyelettejen kanssa, sain kuin sainkin taustapaperin pallot näkymään eyeleteista =)

Ikaalinen lähestyy!!

2010-03-12T20:51:00.005+02:00

Vielä viikon verran aikaa, siis rutkasti =)

Mutta siis tunnetusti olen viime hetken valmistelija. Tänään sain onneksi tehtyä isohkon kuvatilauksen, lataaminen palveluun kesti noin 3h 20 min =) Eli 397 kuvaa lähti kehitettäviksi pohjoiseen Fotonetille, maanantaiksi eivät välttämättä ehdi, mutta varmaan tiistaina ovat perillä. Siis yhtään ei jäänyt viime tippaan =) Siinä on hyvin sitten aikaa käydä niitä läpi ja valita mukaan otettavat kuvat.

Kursseista olen siis osallistumassa Heinikan akryylialbumikurssille ja Pikkuhelistimen akryylimaalikurssille. Molemmat on nyt maksettu ja samalla oli ihan pakko tehdä pikkuriikkinen tilaus Heinikkaan, ihan pikkuinen vaan... Olen myös saanut hyvin käytyä varastoa läpi, mukaan Ikaalisiin on jo tulossa paljon vaihdettavaa Rompetorille, toivottavasti muillakin on paljon vaihdettavaa. Loput itselle ylijäämätavarat voi vaiks laittaa myyntiin tai lahjoittaa halukkaille. Sen onneksi ehtii miettimään sitten ajan kanssa Skräppäysviikonlopun jälkeen.

Maanantain Skräppäyskurssilla yritin kovasti tehdä kissaleiskaan sydäntä klemmarista, ei onnistunut. Kysyin Sannikaltakin neuvoa, vaan eipä onnistunut hänkään. Molemmat musitimme lukeneemme ohjeet blogista, ainakin Hempalta, ja silloin se oli tuntunut hyvin yksinkertaiselta, mutta siinä tilanteessa kun sitä oli tarkoitus vääntää, ei onnistunut.

Illalla kotona ohje oli pakko etsiä, se löytyi täältä tai siis ensin piti etsiä Hempan blogista kohta missä hän sitä käyttää. Vähän oltiin Sannikan kanssa hakoteillä, yritettiin taivuttaa klemmaria väärinpäin. Mutta nyt, ehkä ensi kerralla onnistuu.

Ihana asia nämä blogit. Lähestulkoon aina löytyy joku joka on kokeillut, tehnyt, surffannut ohjeen tai vaan ajatellut samaa kuin itsekin. Ja silloin on mahtavaa lukea siitä. Sama täsä skräppäyskurssissa ja -tapaamisissa. olla samassa tilassa samanhenkisten ihmisten kanssa. Missä toiset ymmärtää mistä puhuu, voi kysyä jotain käyttämällä harrastuksen "slangia" ja toinen ymmärtää. Ah, mikä ihana tunne kun ei tarvitse alkaa selitteleen mitä on skräppäys! Voi vaan tehdä ja olla sen oman leiskansa kanssa. Elämän pieniä iloja =)

Mä en useinkaan kerro harrastavani skräppäystä. Kukaan ei kuitenkaan ymmärrä ja kun aina ei jaksa selitellä. Ja tästä on paljon blogeissa puhuttukin, miten selität skräppäyksen? Tosiaan vaikeaa. Se ei ole leikekirjojen tekemista, ei muistoalbumien, ei valokuva-albumien... Ei, se on jotain muuta jota on vaikea selittää. Se pitäisi näyttää. Mutta mulle on tästä tullut ongelma: mä en tiedä haluanko näyttää. Mietintä on aikas ajankohtainen, koska olen pitämässä juhlat tässä alkukesästä ja ajatus oli, että ottaisin sinne mukaan albumeja. Mutta nyt olen alkanut epäröimään että otankokaan.

Mä pelkään sitä että sitten siitä tulee liian yleistä tietoa, mun skräppäysharrastuksesta. Kuulostaa kyllä ihan pölhöltä nyt kun sen kirjoittaa ylös. Mutta jollain höpsöllä tavalla tän haluaa pitää omana ja vain blogissa. Noh, onneksi tässä on aikaa sitä vielä miettiä mitä albumien kanssa tekee.

Nyt vain katse tulevaan tapahtumaan. Odotan kyllä niin innoissani!! Viikonloppuna olis tarkoitus todenteolla miettiä kittejä joihin kerään papereita yms. koristeita ja joihin sitten voin vain liittää valokuvat kun ne tulee ensi viikolla.

Tästä se lähtee todenteolla, valmistautuminen!

Skräppäyskurssin ensimmäinen v. 2009

2010-03-05T19:58:00.007+02:00

Aloitin ihan oman itseni takia viime syksynä työväenopiston skräppäyskurssin. Tarkoitus oli hakea inspiraatiota ja varmistaa ainakin muutama tunti skräppäysaikaa viikkoa kohden aikana, jolloin muu inspiroituminen oli aika vähäistä.

Ensimmäiselle tunnille menin ihan pää tyhjänä kaikenlaisten materiaalien kanssa. Esittelykierroksella kerroin että olen tapahtumalähtöinen skräppääjä ja olisi ihana osata tehdä leiskoja myös tunteista, ajatuksista ja tilanteista ilman jotain tiettyä tapahtumaa.

Noh, ensimmäisellä kerralla aloitettu leiska oli sitten tällainen:

Sivu oli siihen hetkeen elämässä sopivaa terapeuttista työstämistä. Suunnitelma oli tehdä vähän niinkuin huoneentaulu itselle, koska ajoittain tulee tilanne että ei huomaa hyviä asioita itsessään tai elämässään ja niistä pitää muistuttaa.

Sivusta tuli vaaleanpunainen, tietysti. Viimeaikaiset sivut on olleet enemmän tai vähemmän vaaleanpunaisia ja kausi siis alkoi jo hyvän matkaa viime vuoden puolella. Mutta minkä sille voi jos joku väri inspiroi =).

Sivun valokuva on aivan ihana, otettu kauniina päivänä ja tuo mieleen kivoja muistoja. Olen tyytyväinen että kuva sai omaa silmää miellyttävän sivun ympärilleen.

Inspiroituminen on kas kummaa ollut viime aikoina taas kovin kadoksissa. Ikaalisen viikonloppu lähestyy, enää kaksi viikkoa aikaa. Nyt pitää ihan tosissaan alkaa suunnittelemaan mukaan otettavia valokuvia, niin ehtii ne tilaan mukaan otettavaksi.

Mitenkähän siellä on ne pöydät järkätty? Kaikille on oma pöytä, mutta onhan ne riittävän lähellä että saa kontaktia toisiin, ei mene yksin pakertamiseksi? On niin paljon blogi-ihmisiä jotka haluaa tavata. Ketähän kaikkia sinne on tulosa? =)
Siellä nähdään!!!

Skräppäystapaamisen satoa

2010-02-26T20:36:00.004+02:00

20.2 Lauantaina tapasimme pienen skräppäysporukan kesken Tampereella ja vietimme hauskan päivän yhdessä.
Tällä kertaa sain jopa jotain valmiiksi, tai siis melkein valmiiksi; tästä leiskasta jäi uupumaan teksti, jonka sain tehtyä kotona valmiiksi.

Aihe on ollut sellainen, että kuvat ovat odottaneet leiskaan pääsyä jo aika pitkään ja suunnitelmissa sivu on ollut, mutta toteutukseen en ole aikaisemmin saanut lähdettyä.
Joku ihmeen pinkkikausi on edelleen menossa ja jokaiseen sivuun on saatava vaaleanpunaista mukaan. Tähän sivuun onneksi se jopa sopii.

Yksi ihana puoli ryhmässä skräppäämisessä on, että voi kysyä toisilta mielipiteitä mm. väreissä ja sommittelussa. Tässäkin pohdin pitkään kummin päin vihreän ja vaaleanpunaisen paperin laita, kummasta tulee pohja ja kummasta tehoste, mutta kysymällä siitäkin ongelmasta pääsi sujuvasti eteenpäin. Se on luksusta jota kotona ei ole saatavilla.

Mutta piakkoin pitänee alkaa valmistautumaan Ikaalista varten. Olen päättänyt koota muutaman skräppikitin tai setin valmiiksi jossa on kuviin sopivat paperit ja koristeet ja jos oikein innostun niin jopa pohjamallin suunntelma. Tällä pystyn rajaamaan mukaanotettavan tavaran määrää ja varmistamaan sen, että suunnitelma on lähteä sinne skräppäämään, tapaamaan muita ja hakemaan inspiraatiota eikä pelkästään shoppaamaan... Ostoksia pelkään eniten, koska mulla ei tunnetusti ole mitään itsehillintää...

Vaikka pitää kyllä myöntää että pikkuhiljaa alkaa muodostumaan itselle kuva omasta tavasta skräpätä. Nyt löytää kotoa kaikenlaisia tarvikkeita ja materiaaleja, joita en oikeasti tule skräppäyksessä välttämättä tarvitsemaan ja joista voisi ihan hyvin luopua. Pitää jossain vaiheessa ajatuksen kanssa ehtiä käymään varasto läpi ja hävittää kaikki turhat tavarat. Että siinä mielessä Ikaalisissakin ostaminen voi olla harkitumpaa kuin aiemmin. =)

Niin ja valokuvia pitää tilata...

Seuraava skräppäystapaaminen

2010-02-22T21:34:00.002+02:00

Lauantaina vietimme taas hauskan skräppäyspäivän Tampereella. Aikaiseksi sain vajaan kaksi leiskaa, yritän saada ne näytille mahdollisimman pian, mutta päivällähän oli myös paljon muuta antia kuin valmiit leiskat.

Sovimme myös seuraavan ajan:

Aika: lauantai 17.4
Paikka: Ruokahuone Oliivipuu, Kuokkamaantie 4 (Viinikan apteekin yläkerrassa)
Kello: alkaen klo 12, päivä jatkuu klo 18 asti tai tarpeen mukaan

Hinta on 10 euroa, joka sisältää jokaiselle oman askartelupöydän.

Omat eväät mukaan. Mukaan myös omat askartelutarvikkeet ja -välineet.

Ilmoittautumiset ja mahdolliset lisäkysymykset suoraan järjestäjälle Mariannelle, sähköpostiin: oliivipuu.ruokahuone at elisanet.fi

Nyt kaikki vaan porukalla mukaan! Jos joku on tulossa bussilla tai vaikka junalla, niin allekirjoittanut ainakin voi hakea ja viedä asemalle.

Vielä ehtii mukaan!!

2010-02-10T19:09:00.002+02:00

Mukavaa skräppäilyä tosi hyvässä ja inspiroivassa seurassa!! Vielä ehtii ilmoittautua hyvin mukaan, itse asiassa osallistujia on vain kourallinen, että nyt kaikki vain mukaan!

Aika: lauantai 20.2
Paikka: Ruokahuone Oliivipuu, Kuokkamaantie 4 (Viinikan apteekin yläkerrassa), Tampere
Aika: alkaen klo 12, päivä jatkuu klo 18 asti tai tarpeen mukaan

Hinta on 25 euroa, joka sisältää jokaiselle oman askartelupöydän, lämpöisen ruoan ja iltapäiväkahvit pullan kera. Mukaan omat askartelutarvikkeet ja -välineet (ja lämmintä päälle, jos ulkona on kylmä)

Ilmoittautumiset ja mahdolliset lisäkysymykset suoraan järjestäjälle Mariannelle, sähköpostiin: oliivipuu.ruokahuone at elisanet.fi

Skräppäyskurssilla aloitettua

2010-01-23T12:15:00.007+02:00

Viime maanantaina alkoi taas työväenopiston skräppäyskurssi. Tällä kertaa jopa vähän valmistauduin sitä varten ja kotona etukäteen mietin mitä teen, ja otin sen mukaan tavaroita mukaan. Silti tavaraa kertyi liikaa ja ainakin puolet oli ylimääräisenä mukana, mutta suunta on parempi jos vähän pystyisi jatkossakin miettimään kotona joitain skräppipaketteja. Omuli ja Xing ovat ainakin blogeissaan maininneet tuollaiset "skräppikitit".

Tein leiska-aukeaman omasta kasvimaasta mökillä. tarinointi vielä puuttuu, koska se tuottaa tällä hetkellä ylitsepääsemätöntä vaikeutta, mutta yritän saada sen tässä aikaiseksi. Ensimmäisen sivun teon aloitin maanantaina kurssilla, sain tehtyä valokuviin asti sen vajaan kolmen tunnin aikana jonka kurssi kerrallaan kestää. Kotona sitten inspiroiduin tekemään sivun loppuun ja kaverin kanssa.

Värimaailma löytyi aika helposti kuvista, maanmuokkaajalla kun on oranssit housut jalassa. Oranssi tukee hyvin vihreää ja vihreävoittoiset kuvatkin nousevat vähän paremmin esille vihreästä taustapaperista kun on oranssia välissä.

Sivut syntyivät lopulta aika kivuttomasti. Pohjamallia yritin selailla useista kirjoista, mutta kun osuvaa ei tullut vastaan niin on sitten ihan omasta päästä keksitty.

Nyt vain pitää miettiä tarinaa. Jos sinulla on hyvä vinkki kuinka päästä alkuun tarinoinnissa niin saa jättää kommenttikohtaan vinkkiä =)

Sisustusunelmia

2010-01-22T11:56:00.004+02:00

Uusin inspiroidu-haaste kannusti skräppäämään sisustus- ja asuntounelmista. Aihe kiinnosti koko viikon, mutta kuvat oli hukassa ja aikakin vähän kortilla, niin sivu ei vain ottanut syntyäkseen.

Tänään sitten, aivan viime tippaan sain sivun valmiiksi. Hieman kyllä oikaisin, koska määräaikaa mennessä ehdin lataamaan sivuille vain yhden pääkuvan.

Tampereen skräppäystapaamisen satoa

2010-01-16T20:07:00.009+02:00

Tänään oli Tampereella ensimmäinen skräppäystapaaminen ruokahuone Oliivipuussa, kiitos siitä Mariannelle. Kahdeksan innostuneen skräppääjän voimin saimme sujuvasti kulutettua 6 tuntia, toiset tuotteliaammin kuin toiset. =)

Päivän aikaan teimme toisiltamme myös ostoksia, siis eihän sitä skräppääjä missään voi olla hamstraamatta lisää tavaraa. Itsellä oli mukana aivan liikaa tilpehööriä ja paperia, mutta silti ostin lisää paperia. Ehkä jo ensi kerralla opin jo kotona suunnittelemaan paremmin niin ei tarvitse ottaa mukaan puolta koko varastosta.

Leiskojen teon lomassa tutustuimme myös Lauran ystävällisesti pyörällä paikalle tuomaan Cricut-leikkuriin:

Mielenkiintoinen leikkuri, todella monipuolinen, mutta on sillä kyllä vähän liiaksi kokoa, ei sovi siis minun askartelutiloihini. Ja jos nyt ensin alkaisi aktiivisesti käyttämään Slice-leikuria ennen kuin edes miettii mitään muuta elektronista laitetta.

Oma päiväni ei ollut niitä kaikkein tuottoisimpia, kas kummaa. Sain aikaiseksi yhden leiskan, aika surkea saldo noin viidelle aktiiviselle tunnille, mutta olihan päivällä toki muutakin antia.

Sivuun olen tyytyväinen, mutta kai sitä täytyy ollakin kun siihen on kuluttanut noin paljon aikaa.

Päivä oli kyllä kaikenkaikkiaan onnistunut ja kiva. Sen vuoksi sovimme jo seuraavan samanlaisen tapaamisen:

Aika: lauantai 20.2
Paikka: Ruokahuone Oliivipuu, Kuokkamaantie 4 (Viinikan apteekin yläkerrassa)
Kello: alkaen klo 12, päivä jatkuu klo 18 asti tai tarpeen mukaan

Hinta on 25 euroa, joka sisältää jokaiselle oman askartelupöydän, ruoan ja iltapäiväkahvit pullan kera. Mukaan omat askartelutarvikkeet ja -välineet ja lämmintä päälle.

Ilmoittautumiset ja mahdolliset lisäkysymykset suoraan järjestäjälle Mariannelle, sähköpostiin: oliivipuu.ruokahuone at elisanet.fi

Jäässä, sekä työssä että päässä

2010-01-08T11:08:00.005+02:00

Inspiroidu haaste #88 haastoi skräppäämään jäässä olemisesta, joko fyysisesti tai henkisesti. Itselle olisi sopinut tehdä leiska ihan kummasta syystä vain, koska mitä skräppäämiseen tulee, niin ajatukset on olleet jäässä jo pitkään ja mitä taas fyysiseen jäässä olemiseen liittyy, niin eihän tarvi kun katsoo ulos -vuosikymmenen paras paukkupakkas- ja lumitalvi menossa!

Tällä kertaa "jäässä" löytyi melkein kotipihasta:

Joka talvi ihanasti jäässä oleva "Ruuhi" joka laskee lähteestä läheiseen jokeen. Mahtava luonnon taideteos, joka oli ihan pakko ikuistaa tähän Inspiroidu-haasteeseen.

Värit löytyivät valokuvasta ja sopivat hyvin talvisen jäiseen kuvaan. Leiskan teon olen kyllä aloittanut jo viime vuoden puolella mutta tehtävänannon luettuani tein sen loppuun sopimaan haasteeseen.

Viimeisissä leiskoissa olen varmaan kaikissa käyttänyt kimalleliimaa, niinkuin tässäkin. Yritin sillä korostaa virtaavaa vettä ja siksi liima jatkuu kuvasta ulos. Kuvan alla oleva valkeahohtoinen paperi on samaa ruskeaa taustapaperia johon on suihkaistu Memories Mists, "Whipped Cream" valkoista spray-maalia. Yksinkertaista ja kaunista, vaikka itse sanonkin =)

Ja tästä se nyt lähtee, inspiroituminen!

Uusi vuosi - uudet kujeet

2010-01-02T15:10:00.007+02:00

Vanha vuosi on päättynyt. Siitä ei ole päällimmäisenä jäänyt mieleen muuta kun suuri aikaansaamattomuuden ja muka-kiireen tunne.

Inspiraatio skräppäämiseen on ollut useamman kuukauden hukassa eikä innostusta palauttanut edes osallistuminen syksyllä työväenopiston skräppäyskurssille. Kurssi oli kuitenkin aivan mahtava. Sai kerran viikossa luvan kanssa istua alas ja ottaa paperit, valokuvat ja kaikki muut tykötarpeet eslle ja olla luova. Välillä kyllä sai itsensä pakottaa paikalle mutta joka maanantai klo 20.45 oli tunne että "hei, tätähän olisi voinut vielä jatkaa, miksi ilta on jo nyt ohitse".

Vielä en kuitenkaan ole luovuttanut vaan otan uuden vuoden vastaan positiivisella ja hyvällä mielellä. Nyt en lupaa itselleni mitään maita ja kuita taivaalta, vaan lupaan olla itselleni armollinen. Toki itseään saa ja pitääkin välillä potkia persuuksille asioiden eteenpäin viemiseksi ja senkin lupaan tehdä.

Olen jo ilmoittautunut Ikaalisiin, Intohimona skräppäys -viikonloppuun, lisäksi aion jatkaa nyt tammikuussa syksyllä alkanutta työväenopiston skräppäyskurssia. Ja onhan syksyn kurssista pokinut jo paljon muutakin hyvää, eli meillä on Tampereella ensimmäinen, toivottavasti säännölliseksi muodostuva skräppäystapaaminen, josta lisää Sannikan blogissa.

Eli siis kaikkea on jo onneksi kevään varalle suunniteltuna ettei pari pientä uudenvuoden lupausta ainakaan ihan oman onnensa nojassa ole. Lisäksi lupaan julkaista joitakin syksyn aikana kurssilla tekemiäni leiskoja täällä, kun vain saan aikaiseksi =)

INSPIROIVAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Ihana skräppäysristeily!

2009-09-27T16:42:00.004+03:00

Aivan ihana skräppäys/ostosristeily Tukholmaan on nyt takana päin. Suuri kiitos Emmolle joka järjestit risteilyn sekä Xingille ja Shysille ohjelman järjestämisestä. Kaikki sujui onnistuneesti ja mukana ollut porukka oli erinomaisen mukavaa.

Oliko viikonloppu sitten tuottelias... Noh, miten sen nyt ymmärtää. Tehtyä sain melkein kaksi leiskaa, tavaraa sain ostettua Tukholman "skräppääjän taivas" -maisista kaupoista hyvinkin kiitettävästi, ideoita ja inspiraatiota sain kuitenkin kaikista eniten. Ja siitä olen myös kaikkein iloisin. Oma inspiraatio skräppäykseen on ollut hukassa jo monta viikkoa, kuten blogin päivityksistäkin näkee, ja nyt tuntuu että jaksaa taas. Kun vain jaksaisi laittaa kaikki mukana olleet ja uudet tavarat paikoilleen ennen kuin niitä alkaa käyttää... Ja kuten Shys asian ilmaisi, niin Napsuliinilta taisi lähteä mopo käsistä niissä kaupoissa, mutta monen monta ostokset hyvittävää syytä on jo keksitty joten ei hätää =)

Lauantai-aamu aloitettiin hyvällä aamupalalla ja 1,5 tunnin skräppäilyllä ennen maihinnousua. Ilma oli ihanan aurinkoinen ja kun kuvatkin on otettu nopeasti niin laatu ei ole ihan ykköstasoa.

Tässä kyseisessä kokoustilassa mahduttiin juuri ja juuri olemaan kun käytettiin apuna myös lattiaa tavaran säilytyksessä.

Ja sitten pari pientä kuvaa ostoksista:
Enimmäisessä mun ostokset somassa kasassa ja toisessa yleiskuvaa myös muiden löydöksistä.

Itse ehdin käydä viidessä liikkeessä ja laivaankin ehdimme juuri ja juuri. Hiki pukkasi pintaan sekä nopeasta askeltahdista ja kiireestä johtuen, mutta onneksi ehdimme.
1. Panduro hobby
2. Kreatima
3. Papprika
4. Skapa hobby
5. Scrapparazzi, jossa ehdimme vain käydä pyörähtämässä, mutta jossa ilmeisesti olisi ollut vaikka mitä

Jos saan aikaiseksi, laitan vielä tarkempia kuvauksia omista ostoksista.

Terkkuja Laukaaseen ja kiitos vielä tosi kivasta hyttiseurasta!

En ole koskaan...

2009-08-13T22:09:00.008+03:00

Uusin inspiroidu-haaste pisti ajattelemaan omaa elämää ja käyttäytymistä. Mitä sellaista "en ole koskaan...", jota muut ovat ihmetelleet.

Ensin pohdin, että teen sivun perinteisesti kahvin juonnista, niinkuin ohjeistuskin kehotti. En tosiaan ole ikinä juonut kahvia. Nykypäivänä se ei enää kuitenkaan ole niin kummallista ja erilaista, vaikka edelleen löytyy ihmisiä, tuttujakin, jotka ihmettelevät sitä.

Mitään muuta mullistavaa en sitten kai olekaan jättänyt tekemättä. Haluan lomani heinä-elokuussa, olen matkustanut lentokoneella ja reissannut ulkomailla.

Pitkän pohdinnan jälkeen löytyi yksi asia, joka saa ihmiset ihmettelemään. Tai saisi, kun tämä asia ei yleensä tule kahvipöytäkeskusteluissa esille.

En ole koskaan halunnut lapsia. Olen tiennyt jo teini-iässä etten halua lapsia. Tykkään kyllä lapsista, mutta aina on myöskin kovin kivaa että pääsee omaan rauhaansa lasten lähtiessä. Pohdin myös hetken julkaisenko tätä sivua blogissa. Itse olen hyvinkin sinut asian kanssa mutta tiedän että lapsettomuus omasta tahdosta voi olla jollekin liian kova pala purtavaksi.

Leiskaan olen tyytyväinen. Haasteen toteutus jäi taas viimeiseen iltaan, mutta parempi sekin inspiroituminen. Sivun asettelu on löydetty lehdestä, tällä kertaa jo edesmenneestä Simple Scrapbooks:sta. Asettelussa on omaan silmään ehkä liikaa tyhjää otsikon alla, teksi olisi voinut olla alempana, mutta muuten siis miellyttää silmää. Värimaailma on ihana ja värit löytyivät tällä kertaa aika kivuttomasti tuosta kuvasta.

Kuva on kiinni vain yhdestä kulmasta tuolla eyeletilla. Sen alla on omaa pohdintaa aiheesta lapsettomuus omasta tahdosta. Tekstin pidän kuitenkin nyt siellä piilossa.

Kesäinen skräppäyskilpailu

2009-08-03T21:45:00.002+03:00

Nyt kaikki vaan osallistumaan täällä, saadaan raadille mietittävää, ettei voittajan löytäminen käy liian helposti. Ja hienoa että skräppäys alkaa pikkuhiljaa leviämään myös suomalaisiin tiedotusvälineisiin.

Koti

2009-07-31T10:42:00.004+03:00

Koti, ihana oma koti. Ja uusin inspiroidu-haaste, joka kehotti käyttämään metallisia koristeita. Sivussa käytin ihan perinteisiä koristeita, haaraniittejä, tavallisia niittejä, Fastenater-niittejä ja klemmareita. Kotona olisi myös ollut kaupasta ostettuja, ei-niin-skräppäykseen-tarkoitettuja, pieniä muttereita ja prikkoja, mutta ne on siellä kotona eikä täällä mökillä mukana =)

Viime hetkeen jäi taas osallistuminen haasteeseen, kello lähenee jo yhtätoista, mutta joskus pienen paineen alla syntyy ihan erinomaisen hyviä töitä. Tähän leiskaan olen tyytyväinen. Koristeet eivät nyt mitenkään erikoisesti tuo esille kotia, mutta värimaailma on omasta mielestä onnistunut. Ja sainpas sekoittaa sivuun myös mun lempparia, vaaleanpunaista.

Kesäloma skräppäilyä -suurin osa ulkona! =)

2009-07-26T21:13:00.009+03:00

Kesälomaa 75% takanapäin ja muutaman sivun olen saanut aikaiseksi. Mökillä ei ollut kauheasti tarvikkeita mukana mutta siltikin olen sivuihin aika tyytyväinen.

Niin, paitsi tähän ensimmäiseen... Aihe oli kiva, valokuvia minulla oli paperiversiona tasan yksi, ja lisäksi halusin käyttää tuon jostain lehdestä leikatun kuvan. Tampere on tosi kaunis kaupunki, koskaan ei ole vain tajunnut leikkiä turistia ja kuvata paikkoja kunnolla. Liian vähän huomaa kuvata itseä lähellä olevia asioita.

Seuraavat lomaleiskat on tehty ulkona, viltin päällä nurmikolla istuskellessa. Vähän päivän mukaan oli päällä välillä uikkarit, välillä fleece.

Syksy on tosi kaunista aikaa ja kun kuvia oli mukana, niin tämä vuodenaika ansaitsi jopa kaksi leiskaa. Tässäpä aukeamapari:

Ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, mun lemppari. Värimaailma tuotti taas vaikeuksia ja leiskan asettelu. Asettelun löysin sitten uusimmasta Creating Keepsakes -lehdestä ja väritkin tulivat lopulta hyvin helposti.

Elokuuhan on virallisesti vielä kesäkuukausi, mutta kun on tällainen vilukissa, niin uiminen elokuun lopulla ei ole minulle mitenkään jokapäiväistä tai edes jokavuotista. Sivusta tuli raikas ja kaikkinensa olen siihen hyvin tyytyväinen!

Uusi korttihaaste-blogi!!

2009-07-22T17:21:00.002+03:00

12.8 avautuu, kannattaa jo käydä tutustumassa ja lisätä linkki Kirjanmerkkeihin!

Rakas omppu

2009-07-17T11:35:00.010+03:00

Tämän viikon Inspiroidu-haaste pyysi listaamaan teknisiä tietoja jostakin kodin laitteesta. Heti haasteen ilmestyttyä päätin tehdä sivun meidän perheen rakkaasta, välillä ihmismäisiä luonteenpiirteita, ja kohtelua, saavasta teknisestä laitteesta, tietokoneesta.

Applen MacBook, tutummin Omppu tai Omena on meillä hyvinkin paljon käytössä. Aina kun katsotaan telkkaria, on kone sylissä sohvalla. Pahimpina päivinä ollaan menty sänkyynkin ompun kanssa ja siellä surfattu netissä. Omppu myös kulkee mukana matkoilla ja mökillä omassa pienessä, oranssissa kassissaan. Nykyään myös mökillä on Internet-yhteys, jolla tätäkin postausta teen =)

Viime tippaan meni taas osallistuminen, vaikka tosiaan aihe on ollut selvillä jo viikon ajan. Valokuvaa en tähän hätään tietokoneesta saanut. Löysin tuollaisen vanhan tarran pöytämallisesta tietokoneesta. Ei ihan kuvaa meidän pientä, 13" läppäriä, mutta väri on ainakin sama. Valokuva tulee sitten aikanaan tarran paikalle.

Suunnitelmissa on tehdä tälle sivulle myös pari, meiltä kun löytyy muutakin Applen laitteistoa jotka ansaitsevat tulla ikuistetuksi.

Vihdoinkin inspiroituminen ilman haastetta!

2009-07-10T19:01:00.006+03:00

Kesälomaa viikko takana ja yksi aikaansaatu leiska! Ei ihan suunnitelmien mukaan, mutta olen kuitenkin tyytyväinen. Lomallahan ei saa olla mitään tarkkoja suunnitelmia vaan mennä virran mukana, go with the flow!

Sivusta piti tulla aukeamapari vanhalle Inspiroidu-haaste sivulle joka käsitteli käsilaukun sisältöä. Aihe on kyllä sama, mutta en saanut millään sopimaan samaa väritystä näihin valokuviin ko. laukusta. Muutenkin värimaailma teetti kovasti töitä ja pitkään jouduin pohtimaan mitä värejä haluan käyttää. Apuna käytin aikaisemmin ostamaan kirjaa, Color Made Easy tai tarkemmin sen mukana tulleita värikarttoja.

Sivussa käytin elämäni toisen kerran maaleja. Nyt jopa uskalsin laimentaa niitä vedellä ja varovasti pensselillä tiputtaa sivulle. Ihan sellaisia maaliroiskeita ei vielä tullut kuin kuvittelin, mutta harjoittelulla vielä onnistun. Eivätkä nuo nyt niin pahan näköisiä ole, ihan tyytyväinen olen lopputulokseen. Mullahan on käytössä ihan Tiimarin akryylimaalit, aika paksua tavaraa, mutta kun ei paremmasta tiedä niin hyvin niillä olen nämä kokeilukerrat pärjännyt. Pikkuhelistin listasi kivasti erilaisia maaleja ja niiden käytettävyyttä täällä.

Kyllä se vanha sanonta, harjoitus tekee mestarin, vain pitää paikkansa. Kun vain saisi itsestänsä irti ja harjoittelisi. No onhan tässä kesä aikaa. Ja syksy. Ja talvi. Elämä on. Harjoittelemista.

Tutustuminen Tampereen tulliin

2009-07-09T15:31:00.003+03:00

Elliksen inspiroimana tilasin pari viikkoa sitten Two peas in a bucketista Slice-kräärää kun siellä oli kaikki tuotteet 25% alennuksella. Postikulut oli yllättävän suuret, mutta silti laskin, että tuotteet tulevat halvemmaksi kuin Suomesta ostettuna. Tilasin Slicen Spring-muistikortin, 12x12" leikkausalustan sekä uuden liimapaketin.

Tilatessa en tajunnut ollenkaan loppusumman postikulujen kanssa nousevan niin suureksi, että paketti joutuu Suomessa heti tulliin. Noh, tänään sitten tuli postista lappu ja kutsu tulliin pakettia noutamaan. Jännityksellä menin paikalle, en ole aikaisemmin tullissa postipaketin vuoksi käynytkään.

Paketin loppusumma postikulujen kanssa oli noin 88 dollaria eli kurssista riippuen noin 64 euroa.
Vero jonka paketista jouduin maksamaan oli sitten reilut 14 euroa, eli kaikkinensa loppusumma noin 78 euroa. Yllätys oli, että arvonlisävero otettiin myös postimaksuista?!

No kokemus se oli tämäkin. Ja loppujen lopuksi jäin omien laskujeni mukaan 6 euroa voitolle kun jos olisin ostanut samat tuotteet Suomesta =) Onni on, että tulli ei ole kaukana, ei tullut kovinkaan paljoa bensakuluja, sitten olisin jäänyt kyllä tappiolle...

Muodonmuutos

2009-06-11T22:59:00.007+03:00

Viime viikon Inspiroidu-haaste oli mielenkiintoinen ja hyvinkin innostusta herättävä, mutta sivun lataaminen blogiin olikin sitten näköjään ylivoimaisen vaikeaa että olisi ehtinyt osallistumaan arvontaankin. Noh ei sen väliä, tässäpä tämä hengentuotos nyt sitten on:

Aiheenahan oli käyttää työssä paljon nappeja, ja minähän yrtin:

Parissa viimeisessä leiskassa on aiheena ollut minä itse ja olen ollut niihin kumpaankin aika tyytyväinen. Nappien käyttö on ihastuttanut muiden töissä jo pitkään ja omasta varastostakin nappeja löytyy jos jonkinmoista, mutta nyt vasta olen alkanut niitä skräppäilyssä enemmän käyttämään. Nämä napit on ostettu Ylöjärven vahinkotavaramyymälästä. Siellä nappeja oli kaikenlaisia ja hinta oli 3€ kg eli aikas kivan hintaisia. Ison pussillisen niitä ostin mutta nyt on alkanut mietityttämään josko pitäisi hakea lisää... Nälkä kasvaa syödessä vai kuinka se menikään =)

Synttärileiska

2009-06-08T19:30:00.002+03:00

29.5.2009:
Monta monituista Inspiroidu-haastetta on jäänyt väliin, mutta tänään ryhdistäydyin!!
Puolitoista tuntia sitten aloitin pelkällä idealla, oma syntymäpäiväni pari päivää sitten, ja ehdin kuin ehdinkin osallistumaan, JES!

Haasteessa piti leimata tai maalata oma taustakuva. Niinkuin monet muutkin ennen minua, käytin myös kuplamuovia. Minulle kerta oli ihan ensimmäinen ja se ehkä vähän näkyy jäljestä, mutta oppia ikä kaikki. Kuplamuovin käyttö ei varmasti jää tähän kertaan, niin kaunista sillä on mahdollista saada aikaiseksi.

Leiska on vielä hieman keskeneräinen, pahoittelut siitä, mutta haluan käyttää journalingiin hieman enemmän aikaa, että saan siitä itselle mieluisan. Kuten aiemminkin olen todennut, tekstin kirjoittaminen on minulle vielä hieman haasteellista joten aikaa kuluu tavallista enemmän.

Mutta kaikkinensa olen erittäin tyytyväinen, että istahdin askartelupöytäni ääreen ja sain sivun tehtyä tooodella pitkän jumitauon jälkeen. Jos tuota tekstiä ei oteta huomioon niin työ valmistui nopeasti ja olen siihen jopa tyytyväinen. Onhan tuo vähän yksinkertainen sivu, saa nähdä josko siihen jotakin saisin vielä lisäiltyä journaling-tekstin jälkeen.

EDIT 8.6:
Sivu jäi aiemmin hieman vajaaksi ja olen sitä tässä täydentänyt pikkuhiljaa. Sivu tuntui koko ajan liian tyhjältä ja siksi lisäilin siihen kaikkea. Ehkä sitten vähän liiankin kanssa... Jos olisin alusta alkaen suunnitellut sivun toisin, niin tyhjä tila ei olisi ollut ongelma, mutta mutta...

No tällainen sivu tuli. Ja kyllä se ihan ok on. Väreistä tykkään ihan hirveästi ja kuvastakin. Yleensä kuvat itsestä eivät ole hyviä, mutta tämä on hauska kuva. Nappi kuvan alareunassa kuvastaa kuvausajankohtaa, viime syksyä.

Skräppäyskirjallisuutta

2009-05-27T08:25:00.009+03:00

Blogijumi ollut skräppäysjumin kanssa päällä jo jonkin aikaa. Skräppääminen, inspiraatiot ja leiskat ovat kuitenkin olleet mielessä. Inspiroidu-haaste ja osallistuneet sivut olen katsonut joka viikko ja suunnitelmia omien sivujen suhteenkin olen vähän saanut tehtyä.

Ja taas on löytynyt tie Internetin ihanassa maailmassa ulkomaisiin nettikauppoihin. Tällä kertaa kohteena kirjat:

Ihan kaikkia en vielä ole ehtinyt kannesta kanteen lukemaan, mutta tuntuvat aivan loistavilta hankinnoilta. Kirjat on ostettu The Book Depositorysta ja kaikki kävi tosi vaivattomasti. Kirjoista ei mennyt senttiäkään postikuluja ja pakkaukset olivat niin hyviä (jokainen kirja oli erikseen pakattu) että kirjat olivat hyväkuntoisia saapuessaan kotiin.

Bloginamua!!

2009-04-29T22:29:00.004+03:00

Aivan ihastuttava bloginamu olisi tarjolla Britanniassa. Osallistuneita on jo pitkälti yli 2000, mutta ei voi voittaa jos ei yritä!

absolutely fantastic blogcandy!!

Ostoksia

2009-04-18T20:10:00.004+03:00

Edelleen skräppäysjumi vaivaa =( Mutta ostosten tekoa se ei silti ole estänyt. Aivan ihania tuotteita on posti tuonut tullessaan.

Heinikasta ostin Crop-A-Dilen jossa tuli mukana yli 600 sirkkaa. Ihana ostos! Ja kun se vielä on pinkin värinen... Tosi kivasti noi sirkat, tai tutummin eyeletit, on kahta eri kokoa ja molempia on samat värit. Hyvin käyttökelpoista siis.

Halvan punnan perässä ja Hempan innoittama löysin tieni muutama viikko sitten Mod Scraps -kauppaan Britteihin. Siellä olisi ollut kaikenlaista kivaa, mutta nuukuus iski kesken kaiken ja lopulta sain tilattua sieltä muutaman aakkostarra-arkin ja nappeja.

Kyllä sitä saisi rahaa kulumaan ihan tuhottomasti jos vain kaikki tilaisi mikä hyvältä näyttää ja tuntuu. Mutta nyt on taas uusia tuotteita ja uusi lelu ostettu ja niitä pitää ensin käyttää ennenkuin uusia tilataan! Tai ainakin tämä on vakaa aikomus.

Kesälle on suunnitteilla jonkinlainen kesälomareissu auton kanssa ja se suuntaa ehdottomasti myös Kälviälle Heinikkaan. Pääsee ihan livenä hypisteleen kaikkia tuotteita, *odottaa vesi kielellä* =)
Että jos siihen asti pystyisi pidättäytymään ostoksista...

Askartelutilapäivitystä

2009-04-11T11:21:00.013+03:00

Pitkästä aikaa! On ollut niin kova kiirus, ettei muka ole ehtinyt saati skräppään tai tekeen tänne päivityksiä.
Mutta nyt, tässä yksi syy miksi on ollut taukoa skräppäilyssä: mä olen saanut uuden säilytysjärjestelmän mun askartelupöytään!

Sen järjestelemisessä menikin yllättävän pitkä aika. On vaikea hahmottaa miten haluaa tavaroiden olevan kun ei aikaisemmin ole ollut mitään samanlaista systeemiä. Mutta näin tavarat nyt on ja jos tuntuu huonolta niin ainahan voi alkaa järjestelemään uudelleen =)

Samaan aikaan kun rakennettiin tuota hyllykköä, ostettiin meille uusi tietokone, iso Omppu. Sen verran, keskustelujen jälkeen sovittiin, että kone laitettiin mun pöydälle. Taka-ajatuksenahan minulla oli, että sillä on nyt hieno muokata skräpättäviä kuvia, ladata kuvia bloggeriin sekä tietenkin surffailla muiden blogeissa. Ja kyllä se sitten näyttääkin kuvat hienosti koko 24tuuman komeudessaan! Ja kun nuo tykötarpeet saa hienosti tuohon alle "piiloon", niin mulla on hyvin tilaa siinä edessä.

Tavaroiden säilytyksessä perusajatus oli helposti saatavile ja esille, ettei sitten tarvitse jokaista laatikkoa käydä lävitse kun jotakin etsii. Tässä käytin paljon pieniä 1, 2 ja 3 litran Smart Storen läpinäkyviä laatikoita. Juuri sopivia tuohon hyllyväliin ja yllättävän tilavia.

Varsinkin nauhat on kivasti noissa laatikoissa esillä:

Vaaleanpunainen ja ruskea on mun rakastama väriyhdistelmä. Kun löysin tuollaisia puunvärisiä lokerikkoja, tiesin heti että haluan niitä ja juuri tuolla väriyhdistelmällä.

Ennen:

Ja jälkeen:

Laatikot on juuri sopivan kokoisia esimerkiksi kukkien säilytykseen.

Heinikasta tilasin söpöjä pieniä muovisia purkkeja joissa oli jo valmiiksikin vähän nappeja. Niistä tulikin sitten oivat samanväristen nappien säilytysrasiat.

Kaikkinensa olen vielä ainakin tyytyväinen järjestykseen. Ja erityisen tyytyväinen olen tuohon hyllykköön. Tuo pöytähän on minun käytössäni ollut ennenkin, nyt siis tehtiin vain nuo hyllyt.
Edelleen jonkin verran tavaraa on suuremmissa laatikoissa pöydän alla, mutta kaikki "päivittäin" tarvittavat on hyvin esillä.

Mitään omaa askarteluhuonetta kun ei itsellä ole nykyisessä kodissa mahdollista saada, niin tuo pöytä olohuoneen nurkassa on aivan mahtava. Mä kun olen addiktoitunut televisioon, niin samalla kun askartelee voi tv olla auki ja samalla voi kuunnella myös musiikkia. Ihannetilanne siis =)

Laitan jatkossa päivitystä jos järjestykseen tulee käytännön kannalta parempia muutoksia.

Hyvää pääsiäisen jatkoa kaikille!!

Haaste #44, Tunteet pelissä

2009-03-05T22:25:00.005+02:00

Uudistuneessa blogiasussaan tämän viikon Inspiroidu-haasteessa piti tunteilla oikein luvan kanssa.

Sivuun piti valita valokuva joka saa aikaan jonkinlaisia tunteita (siis ihan mikä tahansa kuvahan herättää katsojassa aina jonkun tunteen, eli sinänsä olisi pitänyt olla helppo tehtävä) ja piti kirjoittaa journaling itselle heräävistä tunteista.

Mutta ei se nyt sitten niin helppo ollutkaan. Edelleen journaling tuottaa päänvaivaa ja sen kanssa tuskailen paljon pidempään kuin minkään muun elementin kanssa sivua tehdessä. Lopulta keksin, näin kevään lähestyessä, tallettaa tämän hetken ajatuksia meidän mökistä.

Mökki on ollut meidän omistuksessa nyt vasta muutaman vuoden ja oikeastaan viime kesä oli ensimmäinen, kun siellä aktiivisesti oltiin koko kauden ajan ja paikasta alettiin muokata oman näköistä.

Ihatusta, vihastusta, tuskastusta, oikeastaan kaikkia tunteita kaikissa sateenkaaren väreissä tulee mieleen kun miettii mökkiä. Onneksi päällimmäisenä ja voimakkaimpana nousevat pintaan mattamaton odotus, innostus ja halu päästä multaamaan sormet.

Kummmallista, nyt kun tuota tekstiä kirjoitin, niin se tuli kuin itsestään. Ja kun sen näin lukee niin tuohan olisi sopinut journalingiksi tuohon leiskaankin. Pitäisköhän sitä alkaa kirjoittamaan koneella tekstit sivuihin? Olisiko näin sähköisessä muodossa helpompi Kaksosnaisen saada lujaa juoksevat ajatukset paperille =)

No niin tai näin, tuo leiska ei nyt muutenkaan onnistunut ihan nappiin. Kuvat meni väärin päin kun en riittävästi niitä mallaillut sivulle ennen kiinnittämistä. Alemmassa kuvassa pihapolku mökin ovelta kulkee koko sivun alareunaa kohden ja näin ollen vähän niinkun ohjaa katseen pois leiskasta. No sille ei enää mitään mahda, tarvitsee seuraavassa sivussa olla tarkempi.

Sarjakuvia

2009-02-28T13:04:00.004+02:00

Olohuoneen matto onkin osoittautunut hyvin inspiroivaksi skräppäyspaikaksi. Eilen illalla televisiota katsellessa tuli tehtyä leiska tämän hetken parhaimmista sarjakuvista. Idean "Juuri nyt" asioiden taltioimiseen antoi Ommu Kirkkonummen tapaamisessa ja pitihän sitä tietenkin heti kokeilla. Kiitos hyvästä ideasta!

Sivuun tuli hieman särmää kun liimasin keskimmäisen sarjakuvan hieman vinoon. Sitä siinä harmitellessani avokki ehdotti josko laittaisin ylimmän stripin vielä enemmän vinoon niin näyttäisi kuin se olisi ollut tarkoitu koko ajan. Ja siltähän se nyt näyttääkin.

Kiva kun tajuaa ajatella ääneen ja saa hyviä vinkkejä. Välillä oma ajatus on liiaksi fiksoitunut siihen tiettyyn alkuperäissunnitelmaan jonka on päässään luonut. Vaikka minulla ei yleensä ole minkäänlaisia etukäteissuunnitelmia sivuja varten. Teen vähän miltä tuntuu -fiiliksellä. Vaikkakin toki sommittelen papereita, kuvia ja koristeita sivulle ennenkuin ne siihen pysyvästi kiinnitän. En ole vielä koskaan kokeillut skräppäämistä valmiin sommitelman pohjalta, mutta eiköhän sekin päivä vielä joskus tule.

Mieleenpainunut päivä, haaste #43

2009-02-25T21:20:00.005+02:00

Inspiroidu-haasteessa nro 43 kehotettiin skräppäämään sivu ikimuistoistoisesta joskaan ei niin perinteisestä päivästä. Itselle tuli heti mieleen tämä tapahtuma, ensimmäinen päivä kun kuultiin että olisi mahdollisuus muuttaa Unkariin.

Itse asiassa tarkka päivämäärä ei ollut jäänyt muistin sopukoihin, se piti tarkistaa sähköpostista, mutta aika hyvin muisti pelasi. Jos en olisi tarkkaa päivämäärää löytänyt, olisin laittanut leiskaan ajankohdaksi "joulukuun puolivälissä 2005".

Leiskan aloitin lauantaina Kirkkonummella ja sainkin sen tekstejä vaille valmiiksi.

Erityisen tyytyväinen olen tuohon valokuvan ympärykseen. Olen aiemmin ollut vähän arka laittamaan useita papereita samaan leiskaan ellen ole ollut aivan varman että ne sopivat toisiinsa väritykseltään ja kuvioinniltaan. Tässä työssä värit ja kuviot löytyi yllättävän helposti ja olen siis lopputulokseen tyytyväinen.

Ehkä tämän leiskan opetuksena oli ettei aina kannata miettiä värejä ja papereita liian pitkälle vaan antaa välillä mennä, go with the flow!

Skräppäystä olohuoneen matolla

2009-02-23T10:20:00.004+02:00

Eilen illalla inspiroiduin sinisävyisistä Redbull-valokuvista muutaman vuoden takaa. Kun se pöytä on edelleen kaaoksessa, askartelutilana sai illalla kunnian toimia olohuoneen lattia. Oikeastaan ihan mukava paikka, ja sain ihan mieleiseni lopputuloksen.

Budapestissä on kaunis puistoalue, jossa järjestetään kesäisin kaikenlaisia musiikkitapahtumia ja erilaisia pienimuotoisia näyttelyitä. Leiska kertoo siellä esillä olleesta Redbull-näyttelystä. Tölkeistä oli tehty kaikenlaisia "taideteoksia", joista osa oli erittäin taidokkaita ja kauniita.

Minulla sattui olemaan aiheesta myös postikortteja. Tein niille oman pienen taskun sivun takapuolelle, josta niitä on helppo katsoa. Musta nuoli kuvassa kertoo katsojalle että sivun takana on jotakin katsomisen arvoista.

Tapahtumalla on myös kotisivut, josta löytyy lisää kuvia. Tekstit ovat ikävä kyllä pelkästään unkariksi.

Leiskassa kokeilin ensimmäisen kerran maalia. En uskaltanut muuta kuin maalata sitä vain tuon suurimman kuvan taustalle. Vielä tarvitsee paljon harjoitusta että saa maalin toimimaan niin kuin haluan ja tehdä esimerkiksi tällaisia Pikkuhelistinmäisiä maaliroiskeita.

Hiljaiseloa blogissa

2009-02-22T15:08:00.002+02:00

Hiljaiselo blogissa on jatkunut sietämättömän pitkään ilman mitään varsinaista, pätevää syytä. Paitsi että mun askartelupöytäni on tilanpuutteen vuoksi sanoinkuvaamattoman kaaoksen vallassa. Uusia tavaroita on postissa tullut kaikkien niiden Tampereelta ostettujen lisäksi eikä tällä hetkellä mikään mahdu minnekään.

Suuri tavoite olisi saada alkavalla viikolla aikaiseksi toteuttaa suunnitelma hyllysysteemistä tuon nykyisen pöydän päälle että saisi edes vähän säilytystilaa. Siihen asti pitänee kokeilla olohuoneen lattialla skräppäämistä. Ei siinä muuten mitään, mutta edellisen kerran kun siinä tein leiskaa, kaadoin pienen ruskeasävyisen haaraniittipurkin meidän ruskeasävytteiselle matolle, tuollaiselle hapsumatolle! Arvatkaapa oliko siinä nyppimistä takaisin purkkiin. Sai kyllä imurikin osansa pikkuhaaraniiteistä.

Eilen oli hauska päivä Kirkkonummella Emmon järkkäämässä skräppäilytapoaamisessa. Oli kiva tavata ja tutustua ihmisiin bloginimien takana.
Sain siellä lähes valmiiksi leiskan jolla aion osallistua tämän viikon Inspiroidu-haasteeseen. Siitä puuttuu vielä journaling ja se tarkka päivämäärä joten sen julkaiseminen siirtyy alkuviikkoon.

Muutaman viikon painanut, ahdistava skräppäysjumi on kuitenkin, taas kerran, saatu aukaistua. Inspiraatiota olisi tehdä vaikka mitä kun nyt ensin saan tuon tilaongelman ratkaistua. Tapaamisiin siis siihen asti!

Haaste #39

2009-01-30T11:59:00.009+02:00

Osallistuminen tämän viikon inspiroidu-haasteeseen on olut mielessä koko viikon, mutta ajanpuutteen vuoksi sain sen tehtyä vasta tänä aamuna. Blogger ei suostunut lataamaan kuvaa ajoissa sivustolle joten osallistuminen arvontaan jää tältä viikolta väliin =(

Mutta silti olen iloinen että sain leiskan tehtyä. Viikko on ollut erittäin kiireinen, iltaisin olen tullut niin myöhään kotiin etten ole jaksanut ajatellakaan skräppäystä. Ja toisaalta kun leiska ei valmistunut ajoissa, niin sainpa vielä hiottua sitä.

Kiireen vuoksi päällä on ollut pienimuotoinen skräppäysjumi. Suuri ja mahtava tavoite saada tänä vuonna yksi leiska valmiiksi joka viikko on vähän aikataulusta myöhässä. Suurelta osin tähän on vaikuttanut myös askartelunurkkaukseni kaaos ja mahdoton sekamelska. Tavaraa on tällä hetkellä aivan liikaa tilaan joka sille on varattu. Yhtenä syynä tähän on taannoin ollut Intohimona Skräppäys tapahtuma Tampereella. Mun ostoskoriin mahtui aikas paljon tavaraa niinä kahtena päivänä.

Mutta siis älkää ymmärtäkö väärin, mä en missään nimessä myönnä että minulla olisi liikaa tavaraa. Välillä tuntuu että aivan päinvastoin kun ei löydy vaikka tietynväristä nappia tai taustapaperia.

Lyriikka jonka olen sivuun valinnut on Aknestikin Suomirokkia. Biisillä ei ole varsinaisesti mitään yhteyttä kuvaan tai merkitystä meidän kahden historialle. Mutta aina kun kappale soi radiosta mulle tulee todella hyvä mieli, alan hymyileen itsekseni (kuulen ko. biisin usein autolla ajaessani) ja mut valtaa sellainen sisäinen lämpö ja hyvämieli meistä kahdesta. Tämän ihanan tunteen, rakkauden, vuoksi Suomirokkia ansaitsi tulla ikuistetuksi leiskaan.

Haaste #38 Paperikuutioita

2009-01-20T20:03:00.006+02:00

Viikon Inspiroidu-haasteessa piti käyttää paperikuutioita ja luoda niistä kokonaisuus. Luetun sisäistäminen ja asian muistaminen ei inspiraation iskiessä ollut aivan huipussaan ja oma leiskani ei varmaankaan ihan kirjaimellisesti täytä haasteen vaatimuksia =/

Mutta siis tässä sivu jolla osallistun tämän viikon haasteeseen.

Kiireisen aikataulun vuoksi nyt vain tämä yksi kuva. Sivua aloitin rakentamaan jo sunnuntaina Tampereella, valmiiksi tein sen tiistai-iltana. Juuri siihen aikaan tuli inspiroituminen kun olisi pitänyt pakata matkatavaroita Rooman matkaa varten. Heh, inspioituminenhan tunnetusti ei katso aikaa eikä paikkaa. Ja kun itse en vielä ole keksinyt muistikirjan/inspiraatiokirjan pidon salaista taitoa, niin silloin tehdään kun tulee ajatus mieleen.

Ja ehtiihän tässä pakkaamaan: yövuoro päättyy keskiviikkoaamuna, olen kotona kahdeksan pintaan ja lentokentälle pitänee lähteä puolenpäivän aikaan. Ei tule edes kiire =)

Kaksi Tampereella melkein valmiiksi asti tullutta leiskaa ehdin esittelemään siis vasta ensi viikolla.

Tähän haastesivuun olen itse aika tyytyväinen. Värimaailma on omaan silmään harmooninen ja aihekin on mitä ihanin. Kuvaankin olen tyytyväinen, vaikka itse en siitä voi kunniaa ottakaan. Ainoa mikä vaatii aina itseltä liikaa ja mihin en tässäkään työssä ole tyytyväinen, on journaling. Cami antoi viikonloppuna siihenkin hyvin vinkkejä pitämässään opastuksessa joten toivottavasti sekin puoli tässä alkaa harjoituksen myötä sujumaan!

Onnistunut skräppäys-viikonloppu!

2009-01-18T17:50:00.005+02:00

Intohimona Skräppäys -viikonloppu on nyt onnellisesti takana. Mieli on kuitenkin hieman haikea, kuten niin monessa muussakin asiassa, myös tämän tapahtuman odotusaika oli kaikessa kutkuttavuudessaan ja jännittävyydessään tosi kivaa.

No mutta, siis kyllähän itse tapahtumakin oli tosi kiva! Oli aivan mahtava nähdä blogeista tuttuja ihmisiä livenä, kaikkiin en tosin törmännyt, mutta aika moneen kuitenkin. Ihanaa oli myös nähdä livenä toisten tekemiä sivuja sekä itse tekemisprosessia!

Kerrankin sai ihan rauhassa keskustella skräppäyksestä, tuotteista, tuotemerkeistä ja niin monesta muusta ja kaikki paikalla olijat tiesivät mistä puhutaan. Kerrankin siis ei tarvinnut aloittaa keskustelua siitä että mitä skräppäys on! Ihanan vapauttava tunne. Ja saihan sitä myös moneen mieltä askarruttaneeseen asiaan vastauksia mm. eri tekniikoiden käyttämisestä.

Omalla kohdallani tuhlasin lauantain hieman harmillisesti vain olemiseen enkä tutustunut oikeastaan kehenkään. Perussuomalainen ujous ja jäykkyys kankeutti oman sosiaalisuuteni heti aamupäivästä eikä se siitä oikein lähtenyt rullaamaan koko päivän aikana. Kun samassa pöydässä istunut nainenkaan ei ollut niin sosiaalinen ja oli tullut taapahtumaan vain askartelemaan, niin siitä hiljaisuuden kierteestä oli vaikea irrottautua.

Onneksi sunnuntai korjasi tilanteen. Pääsin istumaan samaan pöytään mukavien, puheliaiden skräppääjien kanssa!!

Kameralla ei tänä viikonloppuna ollut niin suurta roolia kuin olisi tilanteen luonteen huomioon ottaen voinut arvella, mutta tässäpä pari viikonlopun aikana otetuista valokuvista. Niistä kolmesta leiskasta ja yhdestä minialbumista, joita viikonlopun aikana tein, yritän saada kuvia myöhemmin.

Mutta siis toivon mukaan tapahtumasta tulee vuosittainen ja että pienimuotoisemmatkin yhteisskräppäyshetket lisääntyvät meidän harrastajien kesken!

Intohimona Skräppäys -viikonloppu lähestyy!

2009-01-12T14:06:00.006+02:00

Vihdoinkin se viikko on täällä, Intohimona Skräppäys -tapahtuma!

Omat valmistelut sen sijaan on vieläkin, edelleen siis, vaiheessaan.
Mutta ajattelin silti tehdä listauksen tänne blogiin, siitä mikä on jo hoidossa ja mitä seuraavien päivien aikana pitää vielä tehdä.

1. Valokuvat: tänään maanantaina sain vihdoin lähetettyä kehitettäväksi, toivon mukaan liike on yhtä nopea kuin aina ennenkin ja kuvat ovat täällä keskiviikkona *fingers crossed*

2. Pakkaus: ei ole edelleenkään edennyt mihinkään. En ole edes suunnitellut mukaan otettavia tavaroita sen tarkemmin. Otan varmaan paljon kaikenlaista mukaan. Kuinkahan iso se pöytä siellä tulee olemaan? =)

3. Tutustuminen toisiin skräppääjiin: Olen aktiivisesti yrittänyt käydä lukemassa toisten blogeja, tutustumassa kirjoittajiin ja jättämässä kommentteja, näin joku on ehkä eksynyt minunkin huonosti päivitettyyn blogiini ja joku tunnistaa minutkin sitten viikonloppuna.
Salaisuuden paljastaakseni minua vähän jänskättää; siellä on varmasti paljon jo toisilleen entuudestaan tuttuja ja minä en tunne ketään. Mutta rohkeasti vaan mukaan, eiköhän se siitä? =D

4. Pääasia, eli ilmoittautuminen Workshopiin (Basic Greyn minialbumi aiheesta MINÄ) ja koko tapahtuman maksaminen on jo tehtynä, eli nyt voi alkaa keskittyä noihin edellisiin tehtäviin, lähinnä tuo kakkonen on se joka vaatii pientä panostusta.

Kaikenkaikkiaan ihan mahtavaa että Suomessa järjestetään jotain tällaista. Olipa eilisessä Aamulehdessäkin pieni mainos tapahtumalle, siinä kun on aina listattuna tapahtumia seuraavalle viikolle, niin Intohimona Skräppäys oli siinä listalla oikein pienen tekstin kera!

Muutama päivä vielä pitäs odottaa mutta pian nähdään!!

Lupaukset vuodelle 2009

2009-01-03T13:28:00.004+02:00

Uusi vuosi uudet kujeet, niinhän sitä sanotaan. Lupausten tekeminen julkisesti on pelottavaa, silloin niistä pitäisi periatteessa pitää kiinni koska kaikki niin odottavat. Ajattelin siis tehdä poikkeuksen ja julkistan lupaukseni tälle vuodelle.

Lupaukset liittyvät tietenkin skäppäykseen suurelta osin =)
Lupaan olla aktiivisempi tämän harrastuksen parissa. Niinkuin monet muutkin, lupaan tehdä tänä vuonna ainakin sen 52 leiskaa, 1 leiska per viikko ei pitäisi olla liian vaikeaa tai haastavaa.
Lupaan myös päivittää blogiani säännöllisemmin, sehän sujuu kuin itsestään kun on niitä leiskoja joita tänne päivittää.

Kun näihinkin lupauksiin pystyisin vastaamaan olisi alkanut vuosi jo parempi kuin mennyt.

Ja sitten siihen vuoden sanaan joita monessa blogissa on jo julkaistu. Haluan sanan joka on käytettävissä myös muussa elämässä eikä vain skräppäyksen parissa. Sanani on

TEHDÄ, TO DO tai yksinkertaisemmin Minä teen

Sanan halusin olla suomenkielinen ja monimuotoinen, eli että se pätee moneen asiaan. Ja oikestaan Minä teen pätee koko elämään, ei vain skräppäysharrastukseen. Minulla on paljon kaikenlaisia suunnitelmia, tavoitteita ja unelmia mutta moni jää vain niiksi ihan siitä syystä että en saa aikaiseksi aloittaa ja vain TEHDÄ erinäisiä asioita.

Olen tässä huomannut (korkea aika huomatakin tässä iässä =) että mitään ei tapahdu tekemättä: kukaan ei tule tänne kotiin tekemään asioita puolestani. Oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden eteen pitää tehdä hieman töitä, olla valmis uhrautumaankin tarvittaessa.

Lupausten lisäksi tavoitteena tälle vuodelle on olla itselle armollinen ja tekosyiden etsimisen sijaan saada asiat tehdyksi ja tulla oman elämän herraksi!

Siinäpä tulikin haasteita tälle vuodelle. Hieno homma! Sitähän tämä elämä on, oppimista menneestä ja tulevaisuuden odottamista!

Hyvää uutta vuotta 2009 meille kaikille.

Veskan sisältö sensuroimatta ja rehellisesti. Haaste #35

2009-01-01T22:08:00.007+02:00

Viime vuoden viimeinen haaste pyysi skräppääjiä kääntämään käsilaukut ylösalaisin ja paljastamaan sisällön muille.
Haaste oli hauska ja hyvin tarpeellinen -tulipahan samalla siivottua ylimääräiset kuitit veskan pohjalta pois pyörimästä.

Tässäpä minun näkemykseni:

Mä olen aikamoinen laukkufriikki. Yleensä jos kaupassa tulee ihana veska vastaan en pysty olemaan ostamatta sitä. Sen vuoksi kaapista löytyykin ihan kiitettävä määrä erilaisia laukkuja. Käytettyä tulee kuitenkin yhtä kerrallaan ja loput vaan odottaa päivää parempaa.

Nykyisen veskan olen ostanut Budapestistä pari vuotta sitten. Se on kangasta ja väriltään musta valkoisin ja turkoosin sävyisin tehostein. Tällä kertaa leiskaan en saanut liitettyä valokuvaa, mutta ajattelin tehdä sivulle aukeama-parin jossa on enemmän selitystä laukusta, laukkufriikkiydestä ja tietysti se kuva.

Vaikka laukkuja kaapista löytyykin, niin vielä en ole löytänyt sellaista ihannelaukkua jota pois en vaihtaisi. Tai kaikkihan ne sellaisia on, mutta laukkua jonka käyttäisin viimeisen sauman ratkeamiseen asti. Toisaalta tuo on hyvä asia, on vieläkin ihan luvallista katsastaa läpi kaupan laukkutarjonta; josko se ihannelaukku odottaa juuri siellä!

Pipari-haaste #32

2008-12-11T22:00:00.007+02:00

Tämän viikon Inspiroidu-haasteessa oli tarkoitus käyttää piparireunuksia. Haaste sinänsä ei tuottanut ongelmia, piparireunat kun soveltuvat hyvin aiheesta kuin aiheesta tehtyyn perusleiskaan.

Tässäpä jatkoa ikuisuusprojektille, eli kansiolle ajasta Budapestissä:

Piparireunuksia on journaling-lapussa, joka oli sivun reunuksista ainoa valmis. Sivun poikki menevän paperin reunukset olen tehnyt itse käsin, kun taas teksti-kehys on Slicella tehty. Otsikon kirjaimetkin muodostavat piparireunuksen, kirjaimet Slice-tuotantoa myöskin.

Näissä viime sivuissa on suurta tuskaa tuottanut värien yhteensovittaminen. Onko jollakulla jotain hyvää ideaa löytää yhteensoveltuvat värit, esimerkiksi jotain "värikarttaa", vai toimiiko kaikki vain silmämääräisesti. Kyllähän tähänkin kai silmä tottuu, mutta vielä se tuottaa paljon työtä.

Ensimmäiset joulukortit

2008-12-11T12:16:00.007+02:00

Olen aina ostanut valmiita joulukortteja ja lähettänyt ne sitten viime tipassa sukulaisille. Tänä jouluna sain töissä "nakin" tehdä joulukortit yhteistyökumppaneille ja samalla sain inspiraation tehdä kortteja myös kotona.

Ajatus syttyi vasta aika myöhään, joulukuun ensimmäisinä päivinä, mutta yllättävän hyvin ehdin kortit tekemään, paitsi ettei ne ole ihan vielä valmiit postitukseen, heh.
Tein kaksiosaiset kortit ja sisäsivulta puuttuu vielä jouluruno. Ne haluan tulostaa valkoiselle paperille, leikata kuviosaksilla ja kiinnittää sitten korttiin. Tulostin ei vain suostunut vielä yhteistyöhön ja pitänee nyt odottaa tekniikka-asioissa parempi puolisko kotiin.

Korttipohjat ovat lempiväriäni, luonnollisesti, vaaleanpunaista. Muutenkin elementit ovat sellaisia mistä itse tykkään, ja helppotekoisia tietysti. Näin lähellä postitusajankohtaa en halunnut stressata millään ylitsepääsemättömän vaikealla.

Helppoa, kaunista ja itsetehtyä, siinä motto näihin joulukortteihin. Ja tietysti asiaa auttoi se etten yleensäkään lähettele liikaa joulukortteja joten lukumäärä ei ollut päätähuimaava, noin 15 korttia tulen lähettämään tai antamaan.

Tässä osa korteista:

Paljon käytetty valmiita elementtejä, lähinnä monenlaisia tarroja: kuvaa, tekstiä ja ääriviivaa. Kolmiulotteisuutta kaksipuoleisella vahtoteipillä ja juhlavuutta kahden paperin väliin tulleella kimalleliimalla. Se harmittavasti hieman kupristi kortteja, mutta en anna sen häiritä. Olen tyytyväinen aikaansaannokseeni!

Viime tipassa!!

2008-12-05T11:56:00.009+02:00

Tähän inspiroiduhaasteeseen osallistun todella viime tipassa. Laitan tähän postaukseen nyt vain kuvan ja kirjoittelen lisää jälkeenpäin, näin siksi että ehdin osallistua =)

Tässä vielä myöhemmin lisättyjä kuvia:

Noniin, viesti lähti Inspiroidu-blogiin oman koneen kellon mukaan 11.58, postauksen kellonaika näytti kuitenkin 12.02. Todennäköisesti siis en ehtinyt osallistua palkinnon arvontaan. No ei se mitään. Viikkoja kestänyt inspiraaton puute on kuitenkin saatu nyt toivon mukaan taittumaan!

Todellakin, aktiivisesti olen käynyt haasteblogia lukemassa ja ihastelemassa muiden aikaansaannoksia, mutta istuminen oman askartelupöydän ääreen on ollut äärimmäisen vaikeaa.

Tällä viikolla posti on kuitekin tuonut pari inspiraation lisääjää: paketit Heinikasta ja Ilona decosta. Molemmat sisälsivät ah niiiiin ihania uusia papereita, tarroja, nauhoja yms ja Heinikan paketissa oli tietenkin tuo iki-ihana Slice josta olen sivunkin tehnyt.

Sivu on nyt hieman mukaeltu ohjeesta, koska minulla ei vielä ollut valokuvia laitteesta. Hyvästä ideasta huolimatta en ole tyytyväinen sivuun. En lopulta löytänyt hyvää väriyhdistelmää Slicen vihreälle ja sen vuoksi aika meinasi loppua kesken. Ja jäihän tuohon liikaa tyhjää tilaa kun huomioi tehtävän annon... Mutta mutta, ajatellen tuskaa jota sivun valmiiksi saaminen ajoissa aiheutti, niin pitää olla tyytyväinen.

Niin, Slicea en tehtävässä kauheasti saanut käytettyä. Meillä ei ihan vielä toimi yhteistyö täydellisesti, vaatii pientä harjoitusta. Otsikon kirjaimet, tekstisanat Fun ja Drean sekä oikean alareunan kukat on laitteella tehty.

Vihreää

2008-10-13T10:23:00.010+03:00

Inspiroitumista odotellessa viikon Inspiroidu-haasteeseen sain itsestäni aikaiseksi kuvata pari vanhempaa leiskaa.
Vihreä on aina ollut mulle hieman vaikea väri, niin sen takia olen itse aika tyytyväinen tuohon Kottarais-leiskaan. Ja erityisen tyytyväinen olen valokuviin! Niistä piti oikein ottaa lähikuvat =) Kesälomalla mökillä olisi pitänyt tehdä kaikenlaisia pikku pihahommia, mutta meikätyttö haki kameraan jalustan ja alkoi tähdätä lintuja. Ne kun siinä lenteli edestakaisin ruokkimassa poikastaan.

Keinusivu taasen on vähän tylsä. Itse en ollut paikalla kyseisenä päivänä ja varmaan osaltaan siksi meillä ei ole yhtään valokuvaa kasaamistilanteesta, joissa olisi ihmisiä. Väritkään ei oikeastaan pelasta tilannetta, nekin on vähän tylsiä eikä tuo sivuun mitään eloa.

No harjoituksen tiellä kaikki on sallittua. Tai ainakin kun harjoittelee skräppään. Ei kai mikään sivu koskaan ole täysin epäonnistunut. Ainahan niistä jotain oppii. Ja kyllä kaikkia sivuja yleensä aina jollain tasolla arvostaa. Onhan ne itse tehtyjä itselle tärkeistä ja säilyttämisen arvoisista asioista.

Pidemmittä puheitta, tässä leiskat: