Haaste #39

Osallistuminen tämän viikon inspiroidu-haasteeseen on olut mielessä koko viikon, mutta ajanpuutteen vuoksi sain sen tehtyä vasta tänä aamuna. Blogger ei suostunut lataamaan kuvaa ajoissa sivustolle joten osallistuminen arvontaan jää tältä viikolta väliin =(

Mutta silti olen iloinen että sain leiskan tehtyä. Viikko on ollut erittäin kiireinen, iltaisin olen tullut niin myöhään kotiin etten ole jaksanut ajatellakaan skräppäystä. Ja toisaalta kun leiska ei valmistunut ajoissa, niin sainpa vielä hiottua sitä.

Kiireen vuoksi päällä on ollut pienimuotoinen skräppäysjumi. Suuri ja mahtava tavoite saada tänä vuonna yksi leiska valmiiksi joka viikko on vähän aikataulusta myöhässä. Suurelta osin tähän on vaikuttanut myös askartelunurkkaukseni kaaos ja mahdoton sekamelska. Tavaraa on tällä hetkellä aivan liikaa tilaan joka sille on varattu. Yhtenä syynä tähän on taannoin ollut Intohimona Skräppäys tapahtuma Tampereella. Mun ostoskoriin mahtui aikas paljon tavaraa niinä kahtena päivänä.

Mutta siis älkää ymmärtäkö väärin, mä en missään nimessä myönnä että minulla olisi liikaa tavaraa. Välillä tuntuu että aivan päinvastoin kun ei löydy vaikka tietynväristä nappia tai taustapaperia.

Lyriikka jonka olen sivuun valinnut on Aknestikin Suomirokkia. Biisillä ei ole varsinaisesti mitään yhteyttä kuvaan tai merkitystä meidän kahden historialle. Mutta aina kun kappale soi radiosta mulle tulee todella hyvä mieli, alan hymyileen itsekseni (kuulen ko. biisin usein autolla ajaessani) ja mut valtaa sellainen sisäinen lämpö ja hyvämieli meistä kahdesta. Tämän ihanan tunteen, rakkauden, vuoksi Suomirokkia ansaitsi tulla ikuistetuksi leiskaan.

Haaste #38 Paperikuutioita

Viikon Inspiroidu-haasteessa piti käyttää paperikuutioita ja luoda niistä kokonaisuus. Luetun sisäistäminen ja asian muistaminen ei inspiraation iskiessä ollut aivan huipussaan ja oma leiskani ei varmaankaan ihan kirjaimellisesti täytä haasteen vaatimuksia =/

Mutta siis tässä sivu jolla osallistun tämän viikon haasteeseen.



Kiireisen aikataulun vuoksi nyt vain tämä yksi kuva. Sivua aloitin rakentamaan jo sunnuntaina Tampereella, valmiiksi tein sen tiistai-iltana. Juuri siihen aikaan tuli inspiroituminen kun olisi pitänyt pakata matkatavaroita Rooman matkaa varten. Heh, inspioituminenhan tunnetusti ei katso aikaa eikä paikkaa. Ja kun itse en vielä ole keksinyt muistikirjan/inspiraatiokirjan pidon salaista taitoa, niin silloin tehdään kun tulee ajatus mieleen.

Ja ehtiihän tässä pakkaamaan: yövuoro päättyy keskiviikkoaamuna, olen kotona kahdeksan pintaan ja lentokentälle pitänee lähteä puolenpäivän aikaan. Ei tule edes kiire =)

Kaksi Tampereella melkein valmiiksi asti tullutta leiskaa ehdin esittelemään siis vasta ensi viikolla.

Tähän haastesivuun olen itse aika tyytyväinen. Värimaailma on omaan silmään harmooninen ja aihekin on mitä ihanin. Kuvaankin olen tyytyväinen, vaikka itse en siitä voi kunniaa ottakaan. Ainoa mikä vaatii aina itseltä liikaa ja mihin en tässäkään työssä ole tyytyväinen, on journaling. Cami antoi viikonloppuna siihenkin hyvin vinkkejä pitämässään opastuksessa joten toivottavasti sekin puoli tässä alkaa harjoituksen myötä sujumaan!

Onnistunut skräppäys-viikonloppu!

Intohimona Skräppäys -viikonloppu on nyt onnellisesti takana. Mieli on kuitenkin hieman haikea, kuten niin monessa muussakin asiassa, myös tämän tapahtuman odotusaika oli kaikessa kutkuttavuudessaan ja jännittävyydessään tosi kivaa.

No mutta, siis kyllähän itse tapahtumakin oli tosi kiva! Oli aivan mahtava nähdä blogeista tuttuja ihmisiä livenä, kaikkiin en tosin törmännyt, mutta aika moneen kuitenkin. Ihanaa oli myös nähdä livenä toisten tekemiä sivuja sekä itse tekemisprosessia!

Kerrankin sai ihan rauhassa keskustella skräppäyksestä, tuotteista, tuotemerkeistä ja niin monesta muusta ja kaikki paikalla olijat tiesivät mistä puhutaan. Kerrankin siis ei tarvinnut aloittaa keskustelua siitä että mitä skräppäys on! Ihanan vapauttava tunne. Ja saihan sitä myös moneen mieltä askarruttaneeseen asiaan vastauksia mm. eri tekniikoiden käyttämisestä.

Omalla kohdallani tuhlasin lauantain hieman harmillisesti vain olemiseen enkä tutustunut oikeastaan kehenkään. Perussuomalainen ujous ja jäykkyys kankeutti oman sosiaalisuuteni heti aamupäivästä eikä se siitä oikein lähtenyt rullaamaan koko päivän aikana. Kun samassa pöydässä istunut nainenkaan ei ollut niin sosiaalinen ja oli tullut taapahtumaan vain askartelemaan, niin siitä hiljaisuuden kierteestä oli vaikea irrottautua.

Onneksi sunnuntai korjasi tilanteen. Pääsin istumaan samaan pöytään mukavien, puheliaiden skräppääjien kanssa!!

Kameralla ei tänä viikonloppuna ollut niin suurta roolia kuin olisi tilanteen luonteen huomioon ottaen voinut arvella, mutta tässäpä pari viikonlopun aikana otetuista valokuvista. Niistä kolmesta leiskasta ja yhdestä minialbumista, joita viikonlopun aikana tein, yritän saada kuvia myöhemmin.





Mutta siis toivon mukaan tapahtumasta tulee vuosittainen ja että pienimuotoisemmatkin yhteisskräppäyshetket lisääntyvät meidän harrastajien kesken!

Intohimona Skräppäys -viikonloppu lähestyy!

Vihdoinkin se viikko on täällä, Intohimona Skräppäys -tapahtuma!

Omat valmistelut sen sijaan on vieläkin, edelleen siis, vaiheessaan.
Mutta ajattelin silti tehdä listauksen tänne blogiin, siitä mikä on jo hoidossa ja mitä seuraavien päivien aikana pitää vielä tehdä.

1. Valokuvat: tänään maanantaina sain vihdoin lähetettyä kehitettäväksi, toivon mukaan liike on yhtä nopea kuin aina ennenkin ja kuvat ovat täällä keskiviikkona *fingers crossed*

2. Pakkaus: ei ole edelleenkään edennyt mihinkään. En ole edes suunnitellut mukaan otettavia tavaroita sen tarkemmin. Otan varmaan paljon kaikenlaista mukaan. Kuinkahan iso se pöytä siellä tulee olemaan? =)

3. Tutustuminen toisiin skräppääjiin: Olen aktiivisesti yrittänyt käydä lukemassa toisten blogeja, tutustumassa kirjoittajiin ja jättämässä kommentteja, näin joku on ehkä eksynyt minunkin huonosti päivitettyyn blogiini ja joku tunnistaa minutkin sitten viikonloppuna.
Salaisuuden paljastaakseni minua vähän jänskättää; siellä on varmasti paljon jo toisilleen entuudestaan tuttuja ja minä en tunne ketään. Mutta rohkeasti vaan mukaan, eiköhän se siitä? =D

4. Pääasia, eli ilmoittautuminen Workshopiin (Basic Greyn minialbumi aiheesta MINÄ) ja koko tapahtuman maksaminen on jo tehtynä, eli nyt voi alkaa keskittyä noihin edellisiin tehtäviin, lähinnä tuo kakkonen on se joka vaatii pientä panostusta.


Kaikenkaikkiaan ihan mahtavaa että Suomessa järjestetään jotain tällaista. Olipa eilisessä Aamulehdessäkin pieni mainos tapahtumalle, siinä kun on aina listattuna tapahtumia seuraavalle viikolle, niin Intohimona Skräppäys oli siinä listalla oikein pienen tekstin kera!

Muutama päivä vielä pitäs odottaa mutta pian nähdään!!

Lupaukset vuodelle 2009

Uusi vuosi uudet kujeet, niinhän sitä sanotaan. Lupausten tekeminen julkisesti on pelottavaa, silloin niistä pitäisi periatteessa pitää kiinni koska kaikki niin odottavat. Ajattelin siis tehdä poikkeuksen ja julkistan lupaukseni tälle vuodelle.

Lupaukset liittyvät tietenkin skäppäykseen suurelta osin =)
Lupaan olla aktiivisempi tämän harrastuksen parissa. Niinkuin monet muutkin, lupaan tehdä tänä vuonna ainakin sen 52 leiskaa, 1 leiska per viikko ei pitäisi olla liian vaikeaa tai haastavaa.
Lupaan myös päivittää blogiani säännöllisemmin, sehän sujuu kuin itsestään kun on niitä leiskoja joita tänne päivittää.

Kun näihinkin lupauksiin pystyisin vastaamaan olisi alkanut vuosi jo parempi kuin mennyt.


Ja sitten siihen vuoden sanaan joita monessa blogissa on jo julkaistu. Haluan sanan joka on käytettävissä myös muussa elämässä eikä vain skräppäyksen parissa. Sanani on

TEHDÄ, TO DO tai yksinkertaisemmin Minä teen

Sanan halusin olla suomenkielinen ja monimuotoinen, eli että se pätee moneen asiaan. Ja oikestaan Minä teen pätee koko elämään, ei vain skräppäysharrastukseen. Minulla on paljon kaikenlaisia suunnitelmia, tavoitteita ja unelmia mutta moni jää vain niiksi ihan siitä syystä että en saa aikaiseksi aloittaa ja vain TEHDÄ erinäisiä asioita.

Olen tässä huomannut (korkea aika huomatakin tässä iässä =) että mitään ei tapahdu tekemättä: kukaan ei tule tänne kotiin tekemään asioita puolestani. Oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden eteen pitää tehdä hieman töitä, olla valmis uhrautumaankin tarvittaessa.

Lupausten lisäksi tavoitteena tälle vuodelle on olla itselle armollinen ja tekosyiden etsimisen sijaan saada asiat tehdyksi ja tulla oman elämän herraksi!

Siinäpä tulikin haasteita tälle vuodelle. Hieno homma! Sitähän tämä elämä on, oppimista menneestä ja tulevaisuuden odottamista!

Hyvää uutta vuotta 2009 meille kaikille.

Veskan sisältö sensuroimatta ja rehellisesti. Haaste #35

Viime vuoden viimeinen haaste pyysi skräppääjiä kääntämään käsilaukut ylösalaisin ja paljastamaan sisällön muille.
Haaste oli hauska ja hyvin tarpeellinen -tulipahan samalla siivottua ylimääräiset kuitit veskan pohjalta pois pyörimästä.

Tässäpä minun näkemykseni:









Mä olen aikamoinen laukkufriikki. Yleensä jos kaupassa tulee ihana veska vastaan en pysty olemaan ostamatta sitä. Sen vuoksi kaapista löytyykin ihan kiitettävä määrä erilaisia laukkuja. Käytettyä tulee kuitenkin yhtä kerrallaan ja loput vaan odottaa päivää parempaa.

Nykyisen veskan olen ostanut Budapestistä pari vuotta sitten. Se on kangasta ja väriltään musta valkoisin ja turkoosin sävyisin tehostein. Tällä kertaa leiskaan en saanut liitettyä valokuvaa, mutta ajattelin tehdä sivulle aukeama-parin jossa on enemmän selitystä laukusta, laukkufriikkiydestä ja tietysti se kuva.

Vaikka laukkuja kaapista löytyykin, niin vielä en ole löytänyt sellaista ihannelaukkua jota pois en vaihtaisi. Tai kaikkihan ne sellaisia on, mutta laukkua jonka käyttäisin viimeisen sauman ratkeamiseen asti. Toisaalta tuo on hyvä asia, on vieläkin ihan luvallista katsastaa läpi kaupan laukkutarjonta; josko se ihannelaukku odottaa juuri siellä!