Inspiroivaa uutta vuotta 2011!!

Vuosi alkaa olemaan lopuillaan. Aika olisi kaikenmaailman yhteenvetojen ja uusien lupausten, mutta ainakin vielä jätän ne rauhaan. Nautin nyt vain olosta ja elosta, kun ei ole niin kiire kun loppuvuodesta oli eikä ensi vuoden kiireet koputa vielä ovella.

Nautinnollista vuoden vaihdetta siis kaikille!

Yhden kuvan kuitenkin postaan. Ostin itselleni joululahjaksi uuden laukun =)

Aikas simppeli, peruslaukku. Mutta on nyt sitten ihan perässävedettävä. Crafticasta ostettu, merien takaakin olis löytynyt, mutta postarit ja tulli ei nyt houkuttanut. On se ihana, nyt tarttis vaan päästä käyttämään. Niin ja tuli jopa jouluksi! Piti ihan aatonaatto-iltana kuuden aikaan käydä postissa kun tekstiviesti paketin saapumisesta tuli.

Ja siitä saakin aasin sillan, eli onko joku Tampereen seudulta menossa Helsinkiin skräppäystapaamiseen lauantaina 8.1? En ole vielä ilmoittautunut, kun en ole löytänyt ketään tältä suunnalta joka olis menossa. Olis niin kiva mennä kimppakyydillä tms. Mutta kommentoikaa jos joku on menossa, niin voisi itsekin harkita!

Skräppi croppi Tampereella

Eilen lauantaina pidettiin Tampereella skräppäystapaaminen. Paikalle pääsi kaiken kaikkiaan 7 innokasta skräppääjää, ihan kivasti kun päivä on näinkin lähellä joulua. Tilaan jossa kokoonnuttiin, olisi hyvin mahtunut 10 henkeä, silloin kaikille olisi ollut vielä oma pöytä, joten ihmisiä oli ihan sopiva määrä.

Aikaansaamisia ei vielä ole laittaa näytille, päivän aikana kun tein minialbumia. Siinä oli niin paljon kaikenlaista pientä puuhaa ennenkuin mitään valmista tulee, niin koko päivä meni siihen. Siitä siis myöhemmin. Muutenkaan päivän aikana ei oltu niin kovin tuotteliaita, mutta innostunut puheensorina täytti huoneen ja sehän vasta kivaa oli!

En huomannut kysyä lupaa kuvattavilta, siksi blurratut kasvot.

Seuraavaa Tampereen tapaamista on suunniteltu lauantaille 22.1.2011, eli sen vois jo merkata alustavasti kalentereihin. Varaan tilan alkavalla viikolla.

Viime keskiviikon skräppäyskurssin aiheena oli märkä, eli suihkittava maali. Siihen aiheeseen sain tehtyä tämän leiskan:

Maalia on suihkittu kuvan taakse kuviopaperiin ja tuo kuvio on maalattu sabluunan läpi. Yksinkertaisesti.

Värit ei ihan leiskassa nyt ole kohillaan, mutta en niitä nyt jaksa alkaa säätään enempää. Eilisen tohinoissa Laura ehti vähän näyttään miten kuvankäsittelyn avulla muokataan kuvia, mutta eihän niitä nyt enää voi muistaa kun niistä eilen kuuli. Mutta tähän alle vielä alkuperäinen, huonossa valossa nyt illalla kuvattu. Olis muuten hienoa kun olis lyhyt, skräppääjän kuvankäsittelykurssi, ihan vaan perussettiä että mitä, miten ja niin poispäin.

Vihdoin valmis minialbumi

Skräppäysristeilyllä aloittamani minialbumi on vihdoin valmis! Sannikan vetämällä työväenopiston Skräppyksen työpaja -kurssilla oli viime viikolla aiheena minialbumin tekeminen, joten ihan omin voimin en miniä valmiiksi saanut... Mutta valmis yhtä kaikki! =)

Kuvia reissusta jäi jonkun verran yli, siksi päätin tehdä yksipuoleisia sivuja, voin sitten jälkeenpäin laittaa irtokuvia takapuolelle kiinni.

Kuvakollaasja tein Posterino-nimisellä ilmaisohjelmalla joka löytyi Internetin ihmeellisestä maailmasta. En keksinyt meidän kuvakäsittelyohjelmalla tapaa laittaa useampi valokuva samaan kuvaan, niin siksi piti etsiä muuta. Posterino on oikeastaan tarkoitettu postikorttien ym muiden kollaasien tekoon, siksi osa kuvista on 10x15 kuvakoon rajojen ulkopuolelle ja kun leikkasin ylimääräiset reunat pois, näyttää kuvat vähän hassuilta, mutta kelpaa mulle.

 

 

  

 

Taustapaperit on ihan sekalaista seurakuntaa, kaikki  lähestulkoon eri merkkisiä ja kuvioisia. Siksi tuo carft-tyyppinen kartonki tuo kivaa yhdenlaisuutta albumiin. Lisäksi halusin yhtäläisyyksiä muitakin joten tarinoinnit on kirjoitettu kaikki koneella samalle paperille. Niin ja löytyyhän kaikilta sivuilta, vähän eri koossa, helmen puolikkaita.

Valmista albumia katsellessa ilme ei omaan silmään ollut siltikään tarpeeksi yhdenlainen, joten mustasin kaikien sivujen reunat sinisellä metallihohtoisella musteella ja loppusilauksena lisäsin jokaiselle sivulle maaliympyöitä. Tämä tuli vähän niinkun PiaKoon inspiroimana.

Lopputulos on hyvä. Olen tosi tyytyväinen että päivä on nyt tallennettu. Yksi stessitekijä vähemmän skräpättävien kuvien pinossa =)

Lemppari kautta aikain

Viime keskiviikkona skräppäyskurssilla aiheena oli huopa. Paljon muuta nyt ei ole ehtinyt tekemään kun kurssileiskoja, mutta onhan sekin jo jotain.

Jonkin sortin putkiaivosyndrooma vaivasi varsinkin viime viikolla kellojen siirtämisen jälkeen, eikä inspiraatiota tuntunut löytyvän vaikka kuinka pöydälle kaivoi pastellisävyisiä nappeja, lankoja ja huopaa. Onneksi sain selailla hetken uusinta itävaltalaista Die Scräpperin(?) lehteä ja sieltä löytyi innostava leiska malliksi.

Aiheeksi valikoitui valokuvan värien perusteella mun kaikkien aikojen lempikirjailija Tuija Lehtinen. Kuvan värit suorastaan vaativat makeita sävyjä ja varsinkin vaaleanpunaista ympärille.

Loogisesti myös taustakartongin väriksi valikoitui musta; sehän saa kaikki pastellisävyt näyttämään vieläkin herkullisemmilta =)  Mustaa en paljoakaan ole käyttänyt, mutta tähän työhön se vain sopi niin hyvin.

Asettelu on oikeastaan tosi kiva. Välillä pohdin sitä, miksi haluan tehdä 12x12" sivuja, kun usein haluan käyttää vain yhtä kuvaa. No tämän takia; joskus se yksi kuva riittää kertomaan riittävästi ja kun sen ympärille saa sopivassa suhteessa koristeita ja tyhjää tilaa niin avot!

Huopaa sivussa on, kuten näkyy, sekä ympyräkoristeissa että tähdissä. Itse asiassa ennen kuin olin päättänyt edes leiskan asettelusta, halusin sivuun keltaisia tähtiä. Niillä halusin viestittää kirjailijan olevan mulle tähti.

Vähän hölmöä höpöttelyä, mutta leiska on mulle tosi mieluinen. Vaikka alkuun pääsy oli josko sanoisin, hieman kankeaa, niin lopputulos korvaa kaiken. Aihekin on itselle mieluinen, tärkeä muisto, jonka halusin tallentaa, joten onneksi kaikki meni nappiin. Kuvan olen varta vasten ottanut skräppäystarkoitukseen ja kirjat on oikein aseteltu pöydälle kuvaan.

Skräpättyä

Viime viikoilla aloitin taas jo toista vuotta peräkkäin työväenopistossa skräppäyskurssilla. Sannikan ohjauksessa oli ensimmäisen kerran aiheena ompelu. Oikeastaan kukaan ei saanut leiskoja valmiiksi, sen verran aikaa ompelu otti, mutta nyt on omat sivut valmiina. Tein laakista aukeaman, kun kuvia samasta aiheesta oli niin paljon.

Kuvat on taasen täälläkin surkeita, vaikka yritin kuvata keskellä päivää ja ulkona, niin ja uudella kameralla. Mutta kun kiireessä kuvaa niin ei ihan priimaa tullut.

Ommellen leiskoissa on siis tehty otsikot. Sannikalla oli kivemmat mallit aakkosille, Grillimestari on tehty niillä ja itsellä on ihan perusaakkoset, toinen otsikko on tehty niillä. Ensimmäisessä otsikossa ole ensimmäisen kerran käyttänyt tuollaista, mikä-tuon-tyylin-nimi-nyt-olikaan pistoja ja toinen otsikko on tehty ihan vaan yksinkertaisilla pistoilla. Kuten tekstistä saattaa huomata, en ole ollenkaan mikään lanka-käsityöihminen =)

Leiskoista tuli sellaiset kuin olin kaavaillut. Kurssille mennessä ei ollut päässä mitään muuta kun aihe, joten olen siinä mielessä kovin tyytyväinen. Aukeaman teossa, varsinkin oman mallin mukaan, on aina itsellä ollut se ongelma, että ensin tehdystä tulee paljon mieluisampi kuin toisesta. Toiseen tulee elementtejä, ainakin omasta mielestä, jotka on tekemällä tehtyjä. Niin vähän kävi näissäkin, mutta tärkeintä on, että olen saanut tämänkin muiston talletettua.

Skräppäystapaaminen Tampereella

Varasin kokoustilan Hervannan vapaa-aikakeskuksesta lauantaille 27.11. Olisiko Tampereen seudun skräppääjillä innostusta tavata ja viettää päivä yhdessä?

Laittakaa viestiä kommenttikohtaan, niin tiedän onko joku kiinnostunut ja kannattaako varaus pitää voimassa. Tila on varattu koko päiväksi klo 9-19, mutta eihän siellä koko päivää tarvitse olla.

Tila on 44m2 ja kotisivujen kuvauksen mukaan sinne mahtuu 20-25 henkeä. Mutta jos ajatellaan että me skärppääjät toivoisimme vähän enemmän tilaa, niin sellainen 15 henkeäkin voisi olla vielä ihan toimiva tuon kokoisessa tilassa.

Tila on ilmainen ja ajattelin josko jokainen toisi omat eväät, niin kenellekään ei tule mitään ylimääräisiä kustannuksia. Miltä kuulostaa?

 Tässä on linkki Hervannan vapaa-aikakeskuksen sivuille ja sieltä siis kokoustila 202 on nyt varattu. Jos innostusta löytyy, niin tästähän voisi tehdä epäsäännöllisen säännöllisen tavan ja kokoontua vaikka kerran kuussa tai parin kuukauden välein.

Harrastajat Tampereen seudulla ovat lisääntyneet, mikä on kiva, ja olisi hauska oppia tuntemaan toisia.

                                  * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Viime lauantaina vietin päivän Turussa, Osaava nainen -messuilla. Tarkoitus ei ollut ostaa mitään skräppäykseen liittyvää, kun pitäisi käyttää vanhoja ensin pois, mutta mutta... Toisin kävi. Ei, en ostanut paljoa, mutta ostin isosti, nimittäin Heinikan tiskiltä mukaan lähti Crop-a-Dile II Big Bite: Pink! Aivan ihana

 

Mitenkään siis suunnitelmissa ei ole ollut ko laitetta ostaa, haaveissa toki on ollut. Mutta Heinikka oli ottanut yhden kappaleen noita mukaan ja kun se lauantaina aamupäivällä vielä oli myymättä, niin tein vain palveluksen ettei tarvitse sitä kotiin lähteä raijaamaan.

Mutta sellainen tuli nyt ostettua. Pitänee laittaa vanha Crop-a-Dile myyntiin, kun ei kahdella sentäs mitään tee.

Se on vihdoin täällä!

Elokuun lopussa tekemäni tilaus saapui vihdoin perjantaina meille asti =) Hetken aikaa jo oli pelko takaraivossa saapuuko lähetys koskaan, vaikka lähestyajaksi annettiinkin 21-129 vuorokautta. Taisi olla Atlantilla vastatuulta kun näinkin kauan kesti.

Mutta iloinen yllätys oli, että paketin sai noutaa postista, ei tullista. Olin ihan varma että lähetys joutuu tulliin, joten yllätys oli erittäin mieluinen.

Ja tässä se nyt on:

Ja tässä ihanan aurinkoinen ilma perjantailta, kun Project life saapui:

No niin, nyt ei sitten tarvitse kun alkaa kuvaamaan. Ja oikeastaan kirjoittamaan. Kuvaaminen on se helppo osuus, mutta tarinan kertominen siitä päivästä josta kuvakin on, niin se on vaikeampaa. Mutta innostaa kyllä ryhtyä toimeen =) Ja meillä perheen toinenkin osapuoli kiinnostui asiasta sen verran, että lupasin hänellekin ainakin oman viikon ja jos tykkää niin enemmänkin ikuistettavaa.

Yksi syy miksi tämän "projektin" hankin, oli ja on edelleenkin, stressin poistaminen skräppäyksestä. Mä olen kasannut itselleni henkisiä pinoja asioista, tapahtumista, matkoista, ihmisistä ja ihan arkipäivän asioista, jotka pitää tallentaa jossain muodossa sivuihin ja kansioihin. Se on varmasti osasyy ja suurin syy sihen miksi skräppäys on ollut niin nihkeää. Tuntuu mahdottomalta vastata siihen haasteeseen jonka on päässänsä luonut.

Project Lifen lisäksi olen päättänyt tilata matkoista ja joistain tapahtumista joista on paljon valokuvia, valokuvakirjat. Silloin saan nekin pois mielestä ja siitä henkisestä To do -listan pinosta ja voin oikeasti tehdä sitä mikä miellyttää. Tämä on nyt mun ratkaisu joka toivottavasti toimii =)

Ja auttahan tässäkin projektissa kunnon välineet, meillä kun on myös uusi kamera:

Että kyllä mun nyt kelpaa =)

Uusi yritys: Skräppäysristeily

Nyt taitaa onnistua kuvien lisääminen Bloggeriin. Ehkä vika oli siis jossain muualla kuin koneen tässä päässä =)

Mutta siis ihanalla skräppäysristeilyllä oltiin 13 muun kanssa viime viikonloppuna. Jo perinteeksi muodostunut "kokousporukka" muistettiin myös laivalla "Olittekos te täällä viime vuonnakin?" =D Meidät varmasti muistettiin ja muistetaan hyvällä niissä kokoustiloissa.

Kovin tuottelias ei reissu minulle ollut, suurin anti taisi taas olla sosiaalisella puolella. On aina mukavaa tavata toisia skräppääjiä livenä, koska muutenhan tämä on itsenäinen harrastus, vaikkakin blogimaailma kuuluukin mun mielestä oleellisesti skräppäykseen.

Valmiiksi asti sain samat materiaalit -haasteleiskan, josta enemmän infoa löytyy Lehtipollon sivuilta. Sivun tein samasta aiheesta kun risteilyllä aloittamani minialbumi, kesäisestä retkestä Bengtskärin majakalle. Haasteen materiaalit olivat väritykseltään itselle oikein sopivat, kiitos vaan niiden hankkijoille Lehtipollolle, Xingille ja Elinalle materiaalien valinnasta.

Kuva on vähän huono. Kuvasin sen nopeasti iltamyöhään sisällä päivänvalolampun loisteessa. Ja siihen on kuvauksen jälkeen tullut pieni tarainointi, eli paikka ja aika, tuohon valokuvan alle. Mutta tässä kuvassa värit ovat lähimpänä luonnollisia sävyjä.

Pitäisi nyt oikeasti syksyn aikana oppia kunnolla käyttämään kameraa, ettei aina tarvitsisi katsella vääristyneitä värejä kuvissa. Lisäksi on suunnitelmissa opetella peruskuvankäsittelyä, silläkin pystyisi jotain korjaamaan.

Lisäksi aloitin risteilyn aikana minilbumia samasta aiheesta. Se on edelleen vähän vaiheessaan, tämä viikko on ollut niin kiireinen ettei ole sitä ehtinyt jatkamaan. Sen aika tulee siis myöhemmin. Lisäksi myöhemmin kuvia ja muuta Tukholmasta sekä ostoskierroksesta =)

Skräppäysristeily

Minäkin osallistuin 13 muun tavoin viime viikonloppuna ihanalle, perinteiselle skräppäysristeilylle.

Tähän olisi nyt kivasti sopinut yksi kuva sieltä risteilyltä, mutta ei. Blogger ei ole tänään, eikä ole ollut pitkään aikaan, mäkki-ystävällinen!

Te muut Mac:n käyttäjät, millä selaimella te lataatte kuvat sivustolle? Mä olen nyt kokeillut Safaria, Operaa ja Firefoxia, eikä yhdelläkään suostu lataan kuvia. Aiemmin ongelmia on ollut Operalla mutta Safarilla on aina toiminut.

Mutta siis kuvia on tulossa kunhan saan ne jollain ilveellä tänne ladattua....

Viimeinen lomaleiska

Loma loppui ja paluu arkeen on koittanut. Mutta hyvillä mielin mennään, ihan kiva oli palata töihin.

Viimeinen lomaleiska tuli kyllä valmiiksi jo lomalla, mutta että tuo valokuvaaminen voi olla niin hankalaa! En sitten tiedä olisiko suuri 12" skanneri oikeasti helpompi, siinä kun tulee  taas omat ongelmansa kuten tilanpuute. Valokuvausta pitää siis vielä harrastaa.

Viimeinen lomaleiska on kuvitettu jo viime vuoden huvimajan rakennuskuvilla ja niihin piti tulla aivan erilainen tarinointi, mutta päädyin sitten tähän. Tämä on vähän sellainen meidän arkipäiväinenkin asia joka ansaitsi tulla ikuistetuksi. Eli siis Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty:

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarinoinnin piti tulla tuohon valokuvien ja alemman otsakkeen väliin. Lopulta tuntui ettei se siihen oikein sovi kun sitä tarinointia alkoi sitten kehittyä. Itse leiskan päätähti kommentoi otsikon nähdessään että siihen olisi sopinut jatkoksi: "ja puoliksi tehty on tähänkin asti riittänyt". Hetken päästä hän jatkoi että tähän olisi sopinut motoksi myös: "Kun ite tekee saa semmosen kun tulee".

Myöhemmin tarinointi jatkui myös jotenkin että meidän koko huvimaja-projektista olisi saanut hyvän "Nörtti rakentaa" -tosi teevee sarjan =)

Mutta siis tarinointi päätyi kiertämään leiskaa. Ensin suunnittelin piirtäväni pelkän mustan viivan reunustamaan taustaa, mutta tarinointi oli huomattavasti parempi idea. Ei se oikein muutenkaan olisi sivuun mahtunut. Isompi kuva on varmuuden vuoksi irti taustasta yläosastaan, mutta se saa nyt odottaa parempaa käyttöä kuin piilotettu tarinointi.

Tarinointi kokonaisuudessaan:

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 

"Sanoo Juha ja jatkaa, että puoliksi tehty on tähänkin asti riittänyt. Toinen motto voisi olla, että kun ite tekee saa semmosen kun tulee. Kuitenkin kaikki mitä meillä aiotaan tehdä on ensin hyvin tarkkaan mietitty, suunniteltu ja laskettu. Myös kirjoja luetaan ja nettiä selataan paljon ennen varsinaista toteutusta."

Sellainen leiska. Kotirintamalla edelleen skräppäystavarat odottaa siivousinnostusta =( Mutta eiköhän se tästä kun arki alkaa painamaan kunnolla päälle, niin innostus arkiasioihin kuten siivoamiseen taas palaa.

Lisää ulkona inspiroitumista

Skräppäämisessa on tosiaan olut pitkä tauko. Nyt lomalla ja mökillä ollessa on ollut siinä mielessä helppoa, että mukana on vain rajallinen määrä tavaraa ja materiaalia. Kotona ongelmana on varmasti viimeisinä viikkoina ja kuukausina ollut oman askartelutilan sotkuisuus. Mulla on tavaraa laatikoissa ja pussukoissa eikä mikään ole ollut omilla paikoillaan enää pitkään aikaan. Ei se innosta aloittamaankaan mitään leiskaa kun tietää että ensin pitäisi oikeasti siivoilla ja tosissaan tutkia mitä kaikkea kätköistä edes löytyy.

Viimeisellä lomaviikolla olen jo vähän pakotettu olemaan kotona, niin silloin olisi tarkoitus käydä skräppäystavarat läpi ja oikeasti inventoida sellaiset kokonaan pois huushollista joita ei aio käyttää. Mutta sitä ennen siis nautitaan täällä mökillä olosta vielä tämä viikko.

Ja kun ilma oli eilen taas hyvin suotuisa ulkona oleskeluun, niin asettauduin ulos tavaroineni. Meillä on mökin piha vähän hullussa ilmansuunnassa ja puitakin on lähellä paljon, koska alkuillasta/loppuiltapäivästä aurinko vain yksinkertaisesti siirtyy pois meidän pihasta. Kovalla helteellä sen ei niin ole väliäkään, ihanaa helpotusta vain, mutta nyt ei-niin-kovilla-helteillä auringosta haluaisi nauttia vielä mahdollisimman paljon.

Viereisellä pellolla aurinko paistoi vielä upeasti kullanvärisenä hohtavaan viljaan. Inspiroiva maisema =)

Kun taas kotipihaan aurinko ei enää paistanut:

Lukuunottamatta pientä valon pilkahdusta saunan seinässä:

Tällä kertaa Inspiroidu-blogissa haastettiin käyttämään tekstiä taustalla jossain muodossa. Sannikan innostama halusin tallentaa pienen palan tätä hetkeä. Olisin halunnut leiskaan valokuvan mökistä, mutta tietenkään sellaista ei nyt ollut mukana. Polte kuitenkin juuri tähän leiskaan oli, niin siksi oli pakko se tehdä ilman valokuvaa.

Dymo juniorilla vain kirjoittelin sanoja jotka kuuluivat eiliseen, siihen hetkeen kun leiskaa tein. Pidemmän tarinoinnin ihanasta sunnuntaipäivästä laitoin sivuun piiloon, koska en halunnut peittää "kirjan sivuja" omalla tekstillä.

Jälki on vähän tuollaista rouheaa, ei niin viimeisen päälle silotettua ja tykkään siitä juuri sellaisenaan.

Sivuja kirjasta repiessäni en niitä sen suuremmin valikoinut, vaikkakin olisi ollut hieno korostaa aiheeseen liittyviä sanoja tekstin joukosta. Yksi pätkä kuitenkin sai osakseen erityistä huomiota koska se sopii aiheeseen niin hyvin:

Periaatteessa sivuun on vielä mahdollista liittää valokuva. Halusin alareunaan vähän maalia. Mutta kun mun maalivarasto on edelleen aika onneton, niin enhän löytänyt mitään sopivaa väriä. Sekoittelin sitten vihreää, helmiäisvalkoista, aniliininpunaista ja vaaleanpunaista sekä vähän lisää vihreää ja leimasin sillä tuon alareunan kuplamuovikuvion. Siihen päälle on siis mahdollisuus kuva kotona laittaa jos haluaa. Toisaalta myös jompikumpi maisemakuva auringon kultaamasta viljapellosta voisi sopia sivuun.

Iltakahdeksalta oli sitten pakko pakata tavarat sisälle, tuli ns "tunnit täyteen" kuten mulle huomautettiin =) Inspiraatiota olisi vielä voinut ollakin jäljellä, mutta jos muusta ei huomaa alkavaa syksyä niin kosteudesta; iltakahdeksan aikaan on jo ruohonjuuritasolla sen verran kosteutta että muovitetun viltinkin päällä olevat paperit alkavat kostua.

Kesämuistoja

Inspiksen haaste nro 117 kehotti tallentamaan kesämuistoja. Niitähän on kaikilla runsaasti, mutta ainakin itsellä valokuvien rajallisuus teki hyvät raamit haasteen toteuttamiselle.

Pitkästä pitkästä aikaa sain aloitettua skräppään. Aie on ollut jo pitkään, mutta jotenkin aloittamisesta on tullut suuri kynnys. Näin toisen lomaviikon ollessa menossa sain itsestäni sen verran aikaiseksi että kasasin askartelutilan ulos ja vastasin haasteeseen, en yhdellä, vaan kahdella leiskalla! Eli aukeamalla mennään =)

Pihalla on kyllä hauska skräpätä. Alkuun viltille paistoi aurinko, mutta onneksi puut tulivat vähän eteen ja loppuaika oli ihanasti varjoa.
Toiset ne vaan "luki lehteä" riippukeinussa kun mä skräppäsin =)

 Ja sitten haasteleiskat:

Sivut olivat ajatuksen asteella jo Leikkaa & liimaa tapahtumassa kesäkuussa, mutta onneksi en niitä ehtinyt sen enempää tekemään. Nyt sain omasta mielestäni niihin paremman asettelun ja värimaailman.
Aukeamia en montaa vielä ole tehnyt joten on aina pohtimista kuinka ne saa hyvin nivoutumaan yhteen. Näissä hain toistoa sekä asettelulla että paperivalinnalla vaikkakin vähän eri värisenä.

Oranssi ja tuollainen turkoosin-vihertävä on aika herkullinen väriyhdistelmä ja tarkoitus olikin laittaa molempia värejä molempiin leiskoihin.

Leiskoja oli kyllä hauska tehdä. Sai ihan rauhassa, kiireettömästi nauttia kesäisestä auringonpaisteesta sen  parissa mistä oikeasti nauttii. Ihmismieli on kummallinen kun se saa aikaan kaikenmaailman blokkeja ihan tyhjästä. Skräppäystavaroiden esiin ottaminen on edelleen haastavaa, mutta nyt ainakin tiedän että kun vain saan ne esille, niin saan myös jotain aikaiseksi. Lohdullinen tieto.

Loppuun vielä muutama yksityiskohta:

Mittanauha on muuten Bauhauksesta, niitähän roikkuu siellä kaupassa käytettäväksi, kuten Ikeassakin. Nauhasta leikkasin mainokset pois, hioin vähän pintaa että muste tarttuu paremmin ja mustetyynyllä vähän väriä pintaan. Helppoa, halpaa, kaunista ja toimivaa!