torstai 13. elokuuta 2009

En ole koskaan...

Uusin inspiroidu-haaste pisti ajattelemaan omaa elämää ja käyttäytymistä. Mitä sellaista "en ole koskaan...", jota muut ovat ihmetelleet.


Ensin pohdin, että teen sivun perinteisesti kahvin juonnista, niinkuin ohjeistuskin kehotti. En tosiaan ole ikinä juonut kahvia. Nykypäivänä se ei enää kuitenkaan ole niin kummallista ja erilaista, vaikka edelleen löytyy ihmisiä, tuttujakin, jotka ihmettelevät sitä.

Mitään muuta mullistavaa en sitten kai olekaan jättänyt tekemättä. Haluan lomani heinä-elokuussa, olen matkustanut lentokoneella ja reissannut ulkomailla.

Pitkän pohdinnan jälkeen löytyi yksi asia, joka saa ihmiset ihmettelemään. Tai saisi, kun tämä asia ei yleensä tule kahvipöytäkeskusteluissa esille.

En ole koskaan halunnut lapsia. Olen tiennyt jo teini-iässä etten halua lapsia. Tykkään kyllä lapsista, mutta aina on myöskin kovin kivaa että pääsee omaan rauhaansa lasten lähtiessä. Pohdin myös hetken julkaisenko tätä sivua blogissa. Itse olen hyvinkin sinut asian kanssa mutta tiedän että lapsettomuus omasta tahdosta voi olla jollekin liian kova pala purtavaksi.


Leiskaan olen tyytyväinen. Haasteen toteutus jäi taas viimeiseen iltaan, mutta parempi sekin inspiroituminen. Sivun asettelu on löydetty lehdestä, tällä kertaa jo edesmenneestä Simple Scrapbooks:sta. Asettelussa on omaan silmään ehkä liikaa tyhjää otsikon alla, teksi olisi voinut olla alempana, mutta muuten siis miellyttää silmää. Värimaailma on ihana ja värit löytyivät tällä kertaa aika kivuttomasti tuosta kuvasta.





Kuva on kiinni vain yhdestä kulmasta tuolla eyeletilla. Sen alla on omaa pohdintaa aiheesta lapsettomuus omasta tahdosta. Tekstin pidän kuitenkin nyt siellä piilossa.

10 kommenttia:

  1. Tosi kaunis sivu ja hienot värit! Tykkään myös aiheesta; tämähän on minäsivu, ja aihe sopii tosi hyvin tähän haasteeseen

    VastaaPoista
  2. Kiva kun julkaisit sivun :) Aihe on tosi henkilökohtainen ja tavallaan myös tabu. Välillä tuntuu, että näitä asioita ei ikinä saisi sanoa ääneen ja jos sanoo, joutuu sitä hirveästi selittelemään.

    Värit on tosi kauniit ja tykkään myös asettelusta. Hieno kokonaisuus! :)

    VastaaPoista
  3. on hieno sivu ja jotenkin rauhallinen. tykkään myös väreistä.
    vaikea aihe, hienoa kun julkaisit tämän! ja sulla on ihan yhtä suuri oikeus ajatella noin kuin niillä, jotka lapsia tahtovat. :)

    VastaaPoista
  4. Hieno leiska ja HYVÄ kun teit!!! Minä olen myös samalla mielellä kuin sinäkin.. en vain ole ikinä halunnut omia lapsia. Ihan mukava on kun on ollut paljon serkkuja ja muutenkin lapsia siinä ympärillä, mutta minun vauvaksi riittää kyllä tuo oma Sokeri kissa :). Siinä on jo tarpeeksi hoitamista kun se on niin omapäinen ja aina pitää saada kaikki mitä haluaa. hih! :)

    VastaaPoista
  5. Voi onneksi tuli poikkeemaan sun blogiin! Mulla on ihan samanlaisia fiiliksiä lasten suhteen, tai siis niiden haluamisen suhteen, ja olisikin ollut tosi mielenkiintoista lukea toi sun tarinointi. Mutta ymmärrän että oot sen halunnut pitää itselläsi, niin mäkin tein siinä tarinantäyteisessä haasteeessa. Sivu on hieno, ja ihanan rauhallinen, vähän niinkuin elämä ilman lapsiakin ;)

    VastaaPoista
  6. Kaunis sivu. Onnittelut rohkeasta aiheesta. Niin, rauhallinen elämä, mitä se on??? nimimerkillä kolmenlapsenäiti

    VastaaPoista
  7. Sivu on kyllä tosi kaunis!!

    Aiheesta sanoisin, että voin kuvitella tilanteesi, vaikka minulla onkin kaksi lasta... Minä olen aikoinani halunnut lapsia varmasti yhtä kovasti kuin sinä nyt et. Meidän elämä on seesteistä ja onnellista kaiken metelin ja hulinan keskellä :) Jokainen löytää onnensa jostakin, omalla tavallaan. En ymmärrä miksi omia valintojaan ja omaa elämäänsä pitäisi jollekin selitellä tai selittää!

    Ollaan omia itsejämme, ja ylpeitä siitä!! ;)

    VastaaPoista
  8. sain sannikalta linkin tähän sivuun ja onkin mukavaa tietää, että joku muukin on skräpännyt aiheesta. minullekin asia on ihan luonteva, mutta välillä tosiaan joutuu selittelemään ja niille joilla on lapsia, voi olla vähän vaikeakin selittää.. mutta sinä varmasti ymmärrät mitä tarkoitan! ja vaikka kaikki toivottavasti löytävät elämänsä sisällön eri asioista, niin kyllä minä toisaalta kovasti kaipaan tässä asiassa hengenheimolaista, kuten tekemässäni sivussakin totesin.

    kaunis sivu!

    VastaaPoista
  9. Munkin piti tuolta maikon sivujen kauta tulla katsomaan ja kommentoimaan. Samaa sanottavaa kuin muillakin, kaunis ja rauhallinen sivu, hyvä että teit ja olisi ollut mielenkiintoista lukea journaling, mutta ymmärrän miksi se ei ole näkyvissä. Samassa veneessä minäkin. Ihania kommentteja olet saanut, ehkä sitä itsekin uskaltaisi aiheesta joskus skräpätä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, se ilahduttaa aina