Lemppari kautta aikain

Viime keskiviikkona skräppäyskurssilla aiheena oli huopa. Paljon muuta nyt ei ole ehtinyt tekemään kun kurssileiskoja, mutta onhan sekin jo jotain.

Jonkin sortin putkiaivosyndrooma vaivasi varsinkin viime viikolla kellojen siirtämisen jälkeen, eikä inspiraatiota tuntunut löytyvän vaikka kuinka pöydälle kaivoi pastellisävyisiä nappeja, lankoja ja huopaa. Onneksi sain selailla hetken uusinta itävaltalaista Die Scräpperin(?) lehteä ja sieltä löytyi innostava leiska malliksi.

Aiheeksi valikoitui valokuvan värien perusteella mun kaikkien aikojen lempikirjailija Tuija Lehtinen. Kuvan värit suorastaan vaativat makeita sävyjä ja varsinkin vaaleanpunaista ympärille.

Loogisesti myös taustakartongin väriksi valikoitui musta; sehän saa kaikki pastellisävyt näyttämään vieläkin herkullisemmilta =)  Mustaa en paljoakaan ole käyttänyt, mutta tähän työhön se vain sopi niin hyvin.

Asettelu on oikeastaan tosi kiva. Välillä pohdin sitä, miksi haluan tehdä 12x12" sivuja, kun usein haluan käyttää vain yhtä kuvaa. No tämän takia; joskus se yksi kuva riittää kertomaan riittävästi ja kun sen ympärille saa sopivassa suhteessa koristeita ja tyhjää tilaa niin avot!

Huopaa sivussa on, kuten näkyy, sekä ympyräkoristeissa että tähdissä. Itse asiassa ennen kuin olin päättänyt edes leiskan asettelusta, halusin sivuun keltaisia tähtiä. Niillä halusin viestittää kirjailijan olevan mulle tähti.

Vähän hölmöä höpöttelyä, mutta leiska on mulle tosi mieluinen. Vaikka alkuun pääsy oli josko sanoisin, hieman kankeaa, niin lopputulos korvaa kaiken. Aihekin on itselle mieluinen, tärkeä muisto, jonka halusin tallentaa, joten onneksi kaikki meni nappiin. Kuvan olen varta vasten ottanut skräppäystarkoitukseen ja kirjat on oikein aseteltu pöydälle kuvaan.