No mutta, siis kyllähän itse tapahtumakin oli tosi kiva! Oli aivan mahtava nähdä blogeista tuttuja ihmisiä livenä, kaikkiin en tosin törmännyt, mutta aika moneen kuitenkin. Ihanaa oli myös nähdä livenä toisten tekemiä sivuja sekä itse tekemisprosessia!
Kerrankin sai ihan rauhassa keskustella skräppäyksestä, tuotteista, tuotemerkeistä ja niin monesta muusta ja kaikki paikalla olijat tiesivät mistä puhutaan. Kerrankin siis ei tarvinnut aloittaa keskustelua siitä että mitä skräppäys on! Ihanan vapauttava tunne. Ja saihan sitä myös moneen mieltä askarruttaneeseen asiaan vastauksia mm. eri tekniikoiden käyttämisestä.
Omalla kohdallani tuhlasin lauantain hieman harmillisesti vain olemiseen enkä tutustunut oikeastaan kehenkään. Perussuomalainen ujous ja jäykkyys kankeutti oman sosiaalisuuteni heti aamupäivästä eikä se siitä oikein lähtenyt rullaamaan koko päivän aikana. Kun samassa pöydässä istunut nainenkaan ei ollut niin sosiaalinen ja oli tullut taapahtumaan vain askartelemaan, niin siitä hiljaisuuden kierteestä oli vaikea irrottautua.
Onneksi sunnuntai korjasi tilanteen. Pääsin istumaan samaan pöytään mukavien, puheliaiden skräppääjien kanssa!!
Kameralla ei tänä viikonloppuna ollut niin suurta roolia kuin olisi tilanteen luonteen huomioon ottaen voinut arvella, mutta tässäpä pari viikonlopun aikana otetuista valokuvista. Niistä kolmesta leiskasta ja yhdestä minialbumista, joita viikonlopun aikana tein, yritän saada kuvia myöhemmin.
Mutta siis toivon mukaan tapahtumasta tulee vuosittainen ja että pienimuotoisemmatkin yhteisskräppäyshetket lisääntyvät meidän harrastajien kesken!
Oli tosi kiva tavata ja jopa jutella jo lauantaina :-)
VastaaPoistaItellä kans oli aika vaisuja pöytäkavereita ja katselin kaiholla takavasemmalle. Onneksi sentään työkaverini oli vieressä juttelukaverina silloin kun maltoin paikallani istua.
Olis kiva tavata toistekin... Pirkanmaalaisia kun molemmat ollaan, niin...
Voin kyllä yhtyä blogikirjoitukseesi täysillä! On haikeaa palata tuollaisen viikonlopun jälkeen arkeen... Voi kunpa olisit tullut jo silloin lauantaina juttelemaan, niin oltaisiin ehdittyä tutustua paremmin. Itsekin kun olen hieman hiljainen, niin tutustuminen on enemmän toisten aloitteiden varassa. Mutta ensi kerralla sitten :)
VastaaPoistaOnneksi sunnuntaisi oli kiva. Olen kuitenkin osasyyllinen siihen, mihin pöytään päädyit :)
VastaaPoistaJuuh, sunnuntai oli kyllä ihan huippu. Jatkoin siitä tosiaan yövuoroon sitten illalla ja olin kyllä niin hilpeällä tuulella vielä töissäkin!!
VastaaPoistaMutta siis mahtavaa että tällainen tilaisuus järjestettiin, nyt vaan odottamaan sitä Heinin hieman lupaamaa risteliyä.
Ja tosiaan, kyllähän sitä tarttis nähdä muita vähän useammin ihan oma-aloitteisestikin. Ei nämä välimatkat Suomessa niin pitkiä ole ja onhan meitä Tampereen seutulaisiakin jo useampia...